Omatyöntekijyys sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa : Tampereen kaupungin perhepalveluiden työntekijöiden näkemyksiä omatyöntekijävalinnoista

Abstract

Tampereen kaupungin perhepalveluissa vuonna 2016 tehdyn asiakasprofiiliselvityksen mukaan lähes kaikissa asiakkuuksissa nimetty omatyöntekijä oli sosiaalityöntekijä. Sosiaalihuoltolain 42§ mahdollistaa kuitenkin myös muiden omatyöntekijävalintojen tekemisen. Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jossa haluttiin tarkastella omatyöntekijän valintaan ja roolin muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä sosiaalihuoltolain mukaisen palvelutarpeen arvioinnin vaiheessa. Opinnäytetyössä pohdittiin myös sitä, voitaisiinko joustavammilla omatyöntekijävalinnoilla lisätä asiakaslähtöisyyttä sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa.

Opinnäytetyön ensimmäisessä aineistonkeruuvaiheessa tarkasteltiin palvelutarpeen arviointien yhteenvetoja. Tarkasteluun valittiin ne yhteenvedot, joissa omatyöntekijäksi oli nimetty muu kuin sosiaalityöntekijä. Aineistonkeruun toisessa vaiheessa palvelutarpeen arviointien yhteenvetojen pohjalta luotiin verkkokysely Tampereen kaupungin perhepalveluiden lapsiperheiden sosiaalityön tiimeille. Kyselyn avulla kartoitettiin muun muassa työntekijöiden näkemyksiä omatyöntekijän roolista ja valinnasta sekä valintojen tuomista haasteista ja mahdollisuuksista. Aineistoja analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.

Opinnäytetyön tulosten mukaan Tampereen kaupungin perhepalveluiden lapsiperheiden sosiaalityön työntekijöiden mielestä omatyöntekijänä voi toimia myös ohjaaja tai palveluohjaaja, jos asiakkaan tuen tarve on matala. Sosiaalityöntekijän toivotaan kuitenkin olevan työparina myös näissä tapauksissa, ja päävastuun koetaan olevan virkansa puolesta hänellä. Sosiaalityöntekijä nimetään omatyöntekijäksi silloin, jos lapsi on erityistä tukea tarvitseva, yhteistyö on hankalaa tai asiakkaalla on taloudellisen tuen tarvetta. Palvelutarpeen arviointitiimin ulkopuolisen omatyöntekijän nimeäminen nähdään tällä hetkellä hankalana, esimerkiksi tiedonkulkuongelmien vuoksi.

Omatyöntekijävalinnoissa pystytään hyödyntämään työntekijöiden omia vahvuuksia. Joustavampien ja asiakaslähtöisempien omatyöntekijävalintojen tekeminen sopii ideologialtaan yhteen myös sote-uudistuksen tavoitteiden kanssa. Perhekeskustoimintamalleja kehitettäessä on hyvä ottaa huomioon myös omatyöntekijävalintoihin vaikuttavat tekijät ja asiakaslähtöisyyden edistäminen sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa omatyöntekijävalintojen ja moniammatillisen yhteistyön kautta.

The purpose was to collect information on factors that influence personal worker choices, and affect the role of a personal worker among services of law for social welfare. This study discusses if flexible personal worker choices could increase customer-oriented approach.

This thesis was a qualitative study. The first stage of data collection was to go through service needs assessment summaries. The other data collection method was an internet questionnaire that was sent to the employees of family’s services. The data were analyzed using content analysis.

According to the results of this thesis, a personal worker can be a counsellor or a case manager, if the customer’s need for support is low, but a work-partner is expected to be a social worker due to their position. Social workers are personal workers if the child has special needs, collaboration with the family is difficult or the customer has a need for economic support. Personal worker choices outside the family services are found to be challenging e.g., due to flow of information problems.

These results indicate that it is important to take the customer-oriented approach and multi-professional work alliance under consideration in the development of the family center model as a part of the social and health care services reform.