Näytä suppeat kuvailutiedot

Ikääntyneen kuntoutumiseen vaikuttavia tekijöitä henkilökunnan näkökulmasta

Ahtinen, Ismo; Lipsanen, Tiina; Talonpoika, Tiina (2018)

dc.contributor.authorAhtinen, Ismo
dc.contributor.authorLipsanen, Tiina
dc.contributor.authorTalonpoika, Tiina
dc.date.accessioned2018-05-15T12:34:19Z
dc.date.available2018-05-15T12:34:19Z
dc.date.issued2018
dc.identifier.uriURN:NBN:fi:amk-201805137849
dc.identifier.urihttp://www.theseus.fi/handle/10024/146277
dc.description.abstractTämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ikääntyneen kuntoutumiseen vaikuttavia tekijöitä henkilökunnan näkökulmasta. Tulevina vuosina ikääntyneiden määrä tulee huomattavasti nousemaan, joten opinnäytetyössä haluttiin selvittää tekijät, jotka vaikuttavat kuntoutumisen tehokkuuteen ja onnistumiseen. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään ikääntyneen osallisuutta ja toimintakykyä sekä kuntoutumisen osatekijöitä. Kuntoutumisen osatekijöinä tarkasteltiin kuntoutumisen tukemista sosiaali- ja hoitotyössä sekä lääkityksen ja ravinnon merkitystä osana ikääntyneen kuntoutumisprosessia. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Lehmuskodin kanssa, jonka henkilökuntaa haastateltiin marraskuussa 2017. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tiedot kerättiin ryhmähaastattelussa. Haastatteluun osallistui kuusi (6) Lehmuskodissa työskentelevää sosiaali- ja hoitotyön ammattilaista. Ryhmähaastattelun tulosten mukaan keskeisiä tekijöitä kuntoutumisen onnistumisessa ovat fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kuntoisuuden kokonaisuus, ravitsemus, lääkitys, ikääntyneen oma motivaatio, sosiaalinen elämä, muistisairauden taso sekä omaisten rooli. Ikääntyneen osallisuuden ja asiakaslähtöisyyden merkitys koettiin myös tärkeiksi tekijöiksi kuntoutumisen suunnittelussa ja kuntoutumisprosessin etenemisessä. Kehittämiskohteiksi haastateltavat nostivat kuntoutumisen jatkumisen kotona, lääkehoidon vastuun siirtymisen kotihoidolle kotiutumisen jälkeen, tiedonkulun parantamisen Lehmuskodin ja kotihoidon välillä, omaisten ja vapaaehtoisten roolin sekä arjen virikkeellisyyden. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää, kuinka tiedon kulkua pystyttäisiin parantamaan kotiuttavan yksikön ja jatkohoidosta vastaavien tahojen kesken ja kuinka saavutettu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kuntoisuus saataisiin pidettyä yllä kotiutumisen jälkeen.fi
dc.language.isofin
dc.publisherSaimaan ammattikorkeakoulu
dc.rightsAll rights reserved
dc.titleIkääntyneen kuntoutumiseen vaikuttavia tekijöitä henkilökunnan näkökulmastafi
dc.type.ontasotfi=AMK-opinnäytetyö|sv=YH-examensarbete|en=Bachelor's thesis|
dc.identifier.dscollection10024/1582
dc.organizationSaimaan ammattikorkeakoulu
dc.contributor.organizationSaimaan ammattikorkeakoulu
dc.subject.keywordikääntynyt
dc.subject.keywordosallisuus
dc.subject.keywordkuntoutuminen
dc.subject.keywordtoimintakyky
dc.subject.degreeprogramfi=Sosiaaliala|sv=Sociala området|en=Social Sciences|
dc.subject.disciplineSosiaalialan koulutusohjelma


Tiedostot

Thumbnail

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä suppeat kuvailutiedot