KoulutusalaSavonia-ammattikorkeakouluLuonnonvara- ja ympäristöala
Viitteet 361-380 / 514
-
Selvitys ammattimaisen sorkkahoidon nykytilanteesta ja kehittämiskohteista
(2020)Sorkkaterveys vaikuttaa lehmien hyvinvointiin ja maitotilayrityksen talouteen. Sorkkaterveyttä edistetään ensisijaisesti ennaltaehkäisevällä sorkkahoidolla. Suomalaisen sorkkahoidon historia alkaa noin 50 vuotta sitten. ... -
Selvitys asiakkuudenhallintajärjestelmän päivittämiseksi: Case Oriasema Windcape
(Savonia-ammattikorkeakoulu, 2013)Hevostalousyrityksien asiakkuudenhallintatiedot ovat suurilta osin yrityksillä paperilla kansioissa tai Microsoft Excel –tiedostoina yrityksen tietokoneella. Hevostalousyrityksien asiakkuudenhallintaan suunnattua ohjelmaa ... -
Selvitys Boliflash Fertilin vaikutuksista hedelmällisyyteen
(2019)Boliflash Fertil on hedelmällisyyttä parantava kivennäis- ja hivenainevalmiste, jota Faba myy. Tuote on boluksen muodossa. Bolus on sylinterin muotoinen rehulisäaine, joka koostuu vitamiineista, kivennäis- ja hivenaineista ... -
Selvitys kohdetilan lierokannoista
(2021)Suomessa tavataan noin 16 eri lierolajia, jotka pystytään luokittelemaan kolmeen eri ekologiseen ryhmään. Lierot ovat tärkeitä maaperälle, sillä ne muokkaavat maata kuohkeammaksi ja lannoittavat sitä. Tehdessään tunneleita ... -
Selvitys nurmen suorakylvöstä - Teemahaastattelu pohjoissavolaisille nurmen suorakylväjille
(Savonia-ammattikorkeakoulu, 2009)Viime vuosina Suomessa on kiinnostuttu entistä enemmän nurmen suorakylvöstä. Markkinoille on tullut uusia nurmen suorakylvöön soveltuvia koneita ja laitteita. Työn on tarkoitus antaa lisätietoa nurmen suorakylvöä ... -
Selvät sävelet -keinoja yhteisyrittämisen suunnitteluun
(Savonia-ammattikorkeakoulu, 2018)Nykyään moni maatalousyrittäjä pohtii tulevaisuuttaan. Yrityksen pitkäaikainen kehittäminen vaatisi mittavia rakennusinvestointeja, joita rajoittaa taloudellisen panostuksen lisäksi riittämätön peltoala. Usein maatalousyrittäjän ... -
Semex Swedenin asiakastyytyväisyys
(Savonia-ammattikorkeakoulu, 2010)Semex Sweden Ab toimii kanadalaisen Semex Alliancen toimittaman naudansiemenen jälleenmyyjänä Ruotsissa ja Suomessa. Opinnäytetyön aiheena oli tämän kansainvälisen jalostusyrityksen Semex Alliancen suomalaisille asiakkaille ... -
Seosrehuruokinnan automatisointi lypsykarjatilalle
(2020)Nykyaikainen maitotila on monelta osin automatisoitu, ja toistuvia raskaita töitä tarvitsee itse tehdä yhä vähemmän. Lähes kaikki fyysisimmät työt on koneellistettu, ja työaika kuluukin eläimien tarkkailussa sekä ... -
Seosrehuruokinta ahtaalle ruokintapöydälle: case Kannaksen tila
(2022)Suomessa on rakennettu viimeisen 25 vuoden aikana paljon pihattonavetoita, joiden karkearehun jakolaitteisto alkaa olla käyttöikänsä lopussa. Uuteen tekniikkaan investoiminen mahdollistaa siirtymisen seosrehuruokintaan. ... -
Seosrehuruokinta. Opetusmateriaalia maatalousalan ammatilliseen koulutukseen.
(2024)Suomessa lypsykarjan ruokinta perustuu nurmisäilörehuun. Säilörehua täydennetään ruokittavan eläinryhmän tarpeita vastaavaksi erilaisilla väkirehuilla. Tilakokojen kasvaessa yhä useampi lypsykarjatila valitsee ... -
Seosrehuruokintaan siirtyminen Pikkukosken tilalla
(Savonia-ammattikorkeakoulu, 2012)Rehukustannukset muodostavat suuren osan maidon tuotantokustannuksista. Huolellisella ruokinnan suunnittelulla voidaan kustannuksia vähentää huomattavasti. Seosrehuruokinta mielletään usein suurten karjojen ruokintamenetelmäksi ... -
Seosrehuruokintajärjestelmän vaikutus energiankulutukseen ja kustannuksiin
(Savonia-ammattikorkeakoulu, 2018)Maitotilojen koko on kasvanut Suomessa jo useamman vuoden. Yhdellä tilalla on entistä enemmän lehmiä ja yli 50 eläimen karjojen määrä lisääntyy. Uudet navetat ovat lähes poikkeuksetta pihattonavetoita, joissa on yli 50 ... -
Seosrehuyhteistyö ja mahdollinen yhtiöittäminen
(Savonia-ammattikorkeakoulu, 2013)Opinnäytetyö on tehty toimeksiantoja kahdelle lypsykarjatilalle jotka sijaitsevat Pohjois-Savossa. Opinnäytetyön tarkoitus on, että siitä olisi hyötyä kyseisille tiloille ja muille seosrehuyhteistyötä harkitseville ... -
Seppälän koulutilan tallin toiminnan kehittäminen
(Savonia-ammattikorkeakoulu, 2015)Tässä opinnäytetyössä selvitettiin hevosten käyttöä opetuksessa sekä käytön lisäämistä ja kehittämistä. Opinnäytetyön aihe saatiin toimeksiantona Kainuun Ammattiopiston Seppälän koulutilalta. Monissa luonnonvara-alan ... -
Sikatalouden tulevaisuuden alueellinen kartoitus
(Savonia-ammattikorkeakoulu, 2010)Suomen sikatalous on viime aikoina ollut kovassa median pyörityksessä. Tulevaisuudessa sikatalouden haasteet näyttävät entistä suuremmilta. Oman haasteen sikataloudelle ovat antaneet uudet tukipäätökset, etenkin sika- ja ... -
Sikatilojen neuvonta- ja asiantuntijapalveluiden kehittäminen Itä-Suomessa
(Savonia-ammattikorkeakoulu, 2011)EU-aika on tuonut suuria muutoksia Itä-Suomen sikatalouteen. Neuvontajärjestön ja sikatalousyrittäjien on pitänyt pystyä sopeuttamaan toimintatapansa näihin uusiin vaatimuksiin. Tilat ovat vähentyneet, mutta samalla ... -
Sikojen niveltulehdukset : Oppimismateriaalia Virtuaalikylään
(Savonia-ammattikorkeakoulu, 2013)Sikojen niveltulehdukset ovat lisääntyneet kaiken tyyppisissä sikaloissa viime vuosina aiheuttaen noin puolet ruhojen hylkäyksistä teurastamoilla. Niveltulehdukset aiheuttavat paljon kustannuksia sikataloille teurastamoh ... -
Sinimailanen lypsylehmien rehuna : Ruokintakoe
(Savonia-ammattikorkeakoulu, 2018)Sinimailanen on maailmalla arvostettu rehukasvi. Se on valkuaispitoinen ja maittava kasvi ja sitä pidetäänkin useissa maissa tärkeimpänä lypsykarjan rehuna. Hyvien ruokinnallisten ominaisuuksien lisäksi sinimailasella on ... -
Sinimailasen viljely ja menestyminen seoskasvustoissa : Tilatutkimuksen tuloksia Pohjois- ja Etelä-Savosta
(Savonia-ammattikorkeakoulu, 2016)Sinimailanen on maailmalla arvostettu valkuaisrehukasvi, joka kykenee sitomaan ilmasta typpeä omaan käyttöönsä ja selviytymään syvän juuristonsa avulla kuivissakin olosuhteissa. Laajan juuristonsa ja typensidontansa avulla ... -
Sivu- ja hivenravinnepuutokset viljoilla, rypsillä ja rapsilla
(2019)Suomessa oli vuonna 2018 viljelyssä 2 272 200 hehtaaria peltoa. Viljoja viljeltiin 1 022 490 hehtaarilla sekä rypsiä ja rapsia 58 300 hehtaarilla. Viljelyalasta suurin osuus on viljoilla, mutta viljan viljelyn kannattavuus ...



















