KoulutusalaSavonia-ammattikorkeakouluLuonnonvara- ja ympäristöala
Viitteet 41-60 / 485
-
Emolehmien käsittelykäytänteet makuuparsipihatoissa
(2021)Makuuparsipihatoiden rakentaminen emolehmille on viime vuosina lisääntynyt muun muassa kuiviketurpeen ja hyvälaatuisen olkikuivikkeen huonon saatavuuden vuoksi. Eläimet pysyvät niissä myös hyvin puhtaana. Rakennusvaiheessa ... -
Emolehmien rakennearvostelutulokset vuosina 2013–2019
(2020)Opinnäytetyön tavoitteena oli koota yhteen liharotuisten nautojen rakennearvostelutuloksia ja tutkia rotujen välisiä eroavaisuuksia. Opinnäytetyössä käsiteltiin suomalaista liharotujen rakennearvosteluaineistoa vuosilta ... -
Emolehmien rotukohtaiset poistot
(2019)Opinnäytetyössä tutkittiin emolehmätarkkailussa mukana olleiden nautojen poistojen syitä. Tutkimuksessa olivat mukana lehmät, joilla oli vähintään yksi jälkeläinen ja sonneista ne, joilla oli yli 10 jälkeläistä. Tutkimuksen ... -
Emolehmillä kannattavuus kasvuun: Sipparilan tilan kehittämissuunnitelma
(2021)Maatilojen määrä vähenee Suomessa joka vuosi: Suomessa oli noin 46 700 maatalous- ja puutarhayritystä vuonna 2019. Vastaava luku oli noin 47 600 vuonna 2018. Kun Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995, Suomessa oli 100 000 ... -
Emolehmätuotanto vai hiehon sopimuskasvatus? : Case-tutkimus Vanha-Peltosalmen tilalle
(Savonia-ammattikorkeakoulu, 2009)Yhä useampi maidontuottaja on kiinnostunut hiehonkasvatuksen ulkoistamisesta, mutta hiehonkasvattajia on Suomessa vielä kuitenkin melko vähän. Moni ei osaa edes ajatella hiehonkasvatusta tuotantosuuntavaihtoehtona. ... -
Ensikoiden ennenaikaisten poistojen syyt
(Savonia-ammattikorkeakoulu, 2010)Lypsylehmän ennenaikainen poisto on aina taloudellinen menetys. Suomessa tuotosseurantaan kuuluvien lehmien poistoikä vuonna 2008 oli keskimäärin 4,9 vuotta. Poistettavien eläinten joukossa on myös runsaasti ensikoita, ... -
Epäkurantin nurmirehun ja hevosenlannan syntymäärät ja hyödyntämistavat Pohjois-Savossa
(Savonia-ammattikorkeakoulu, 2010)Epäkuranttia nurmirehua, pakkausmateriaaleja ja hevosenlantaa syntyy maatiloille ensisijaisen tuo-tannon ohella. Tilatasolla kyseisiä asioita käsitellään monin eri tavoin. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää epäkurantin ... -
Erikoispeltokasvit Camelina, hamppu, spelttivehnä ja tattari - Markkinaselvitys ja tuotantokustannuslaskelmat
(Savonia-ammattikorkeakoulu, 2007)Perinteisiä viljakasveja viljelevien tilojen ongelmana heikon kannattavuuden ohella on monokulttuurin aiheuttamat haitat peltojen kunnolle. MTT:n tekemän viljelijäkyselyn perusteella näyttää siltä, että erikoispeltokasvit ... -
Esimiehenä toimiminen maaseutuyrityksessä
(Savonia-ammattikorkeakoulu, 2016)Maatilojen kokoluokka on kasvanut viimeisien vuosian ajan ja kasvu jatkuu edelleen. Maaseutuyrityksien kokoluokan kasvaessa myös työmäärä nousee huomattavasti ja yrittäjä ei itse todennäköisesti kykene tekemään jokaista ... -
Esiselvitys kuitusaven kuivikeominaisuuksista
(2021)Kuivitus ja siinä käytettävä kuivikemateriaali vaikuttavat oleellisesti lehmien hyvinvointiin, viettäväthän lehmät suurimman osan päivästä maaten. Käytettävän kuivikkeen täytyy olla mukava maata, jotta lehmä haluaa asettua ... -
Eteläsavolaisen humalan mahdollisuudet oluen valmistuksessa
(2023)Suomessa humalan kaupallinen viljely on pienimuotoista, mutta kotimaiselle humalalle on kysyntää. Ulkomaiset kaupalliset humalalajikkeet eivät tuota satoa Suomessa, koska ne eivät ole sopeutuneet Suomen kasvuolosuhteisiin. ... -
Eurofarmari : maatalousyrittäjien kansainvälisyyskoulutushankkeen internetsivujen suunnittelu
(Savonia-ammattikorkeakoulu, 2007)Suomen maatalouden kansainvälistyessä myös maanviljelijät ovat kaivanneet alansa kansainvälistä koulutusta. Kielitaidon kohentaminen ja tietoisuus muiden maiden maatalouden erityispiirteistä auttaa keskustelua ulkomaalaisten ... -
Food defence: Ruokaturvallisuuden kehittäminen ja koulutusmateriaalin tuottaminen
(2019)Food defence tarkoittaa elintarvikkeiden suojaamista tahalliselta vahingonteolta, eli suojaamista tahalliselta biologiselta, kemialliselta, fysikaaliselta tai radiologiselta saastuttamiselta. Food defence -toiminta käsittää ... -
Fosforin kerääntyminen maaperään eri muokkausmenetelmin, Etelä-Savossa
(Savonia-ammattikorkeakoulu, 2007)Fosforia maaperässä on tutkittu paljon eri tarkoitukseen ja useimmat niistä MTT:n toimesta. Pelkästään Etelä-Savoa ei oltu vielä tutkittu. Toimeksiantaja Viljavuuspalvelu Oy ehdotti minulle että tekisin työn fosforista ... -
Fusarium-suvun punahomesienten hallinta täsmäkompostin avulla
(2020)Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia orgaanisen täsmäkompostin ominaisuuksia Fusarium - suvun punahomesienen hallinnassa. Fusarium - suvun punahomesienet aiheuttavat valtavia satotappioita eri kasvien viljelyssä ... -
Green Care osaksi Kainuun maataloutta : Selvitys kainuulaisten maatilojen Green Care- toiminnasta
(Savonia-ammattikorkeakoulu, 2018)Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää kainuulaisten maatilojen uusia liiketoimintamahdollisuuksia selvittämällä maatilojen kiinnostusta toteuttaa Green Care -toimintaa oman tuotannon ohella. Opinnäytetyöllä ... -
Haja-asutusalueen jätevesien käsittelykartoitus Kiuruvedellä
(Savonia-ammattikorkeakoulu, 2008)Suomen järvet ja Itämeri rehevöityvät edelleen, vaikka teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesien kuormitus on saatu kuriin. Haja-asutusalueiden asunnot ovat nykyään melkein poikkeuksetta korkeasti varustettuja ja paljolti ... -
Hake uusiutumattomaksi energiaksi: riski maatilojen vihreälle siirtymälle?
(2023)Opinnäytetyön aihe syntyi Euroopan parlamentin syksyllä 2022 tekemästä ehdotuksesta, jonka tavoitteena olisi kieltää metsäbiomassalta uusiutuvan energian luokitus vuoden 2030 jälkeen. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi ... -
Hakelämmitysjärjestelmä Alakosken tilalle
(Savonia-ammattikorkeakoulu, 2008)Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on suunnitella ja tutkia, millainen lämmitysjärjestelmä sopisi parhaiten Jussi Pietikäisen omistamalle Alakosken tilalle. Opinnäytetyössä kerrotaan tietoja nykyisestä lämmitysjärjestelmästä ... -
Hakelämmöllä säästöjä viljankuivaukseen – Case Naskalin tila
(Savonia-ammattikorkeakoulu, 2018)Vilja on kuivattava 14 prosentin kosteuteen sen säilyvyyden takaamiseksi useiksi kuukausiksi. Suomessa keskimääräinen puintikosteus on 26 prosenttia. Kaikki Suomessa puitava vilja on kuivattava, mikäli ei käytetä vain ...