Yksintulleiden pakolaisnuorten kokemukset kotoutumisprosessista
Heinikoski, Henna (2018)
Heinikoski, Henna
Lapin ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805239820
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805239820
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää yksintulleiden pakolaisnuorten kokemuksia kotoutumisprosessista ja tätä kautta ottaa selvää, kuinka paljon kotoutumista tukevat tekijät näkyvät prosessin aikana. Lisäksi sen avulla etsin kokemuksien kautta huolenaiheita ja nostin esiin asioita, jotka vaatisivat kehittämistä.
Yksintulleiden pakolaisnuorten kokemuksia on tutkittu vähän ja kokemustieto on oiva keino saada oikeanlaista informaatiota ja tuntemuksia prosessin kulusta. Esiin tuoduilla kokemuksilla pääsee syvemmälle asioissa sekä tietoa on mahdollista hyödyntää työelämässä ja tulevaisuudessa pakolaisnuorten parissa.
Kokemustieto on yhdistetty aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja faktojen kautta lähdinkin lähestymään haastateltavia. Haastattelu on siis luotu faktatiedon pohjalta. Järkevimmäksi menetelmäksi koin toteuttaa kvalitatiivisen opinnäytetyön sekä tehdä haastattelun teemahaastattelun muodossa. Tällä tavoin koin pääseväni lähimmäksi luotettavaa kokemustietoa.
Tuloksien perusteella kulttuurishokki on suuri tekijä, joka vaikuttaa kotoutumisprosessin kulkuun ja sen aikana ilmeneviin kokemuksiin. Tuloksista pystyi huomaamaan, että pakolaisnuorilla on samoja asioita, joita he pitävät sekä tärkeinä että vaikeina. Jokaisella on suuri motivaatio opiskeluun ja asiat ovat huomattavasti paremmin, kun saa olla Suomessa turvassa. Ikävä perhettä ja yksinäisyyden tunne ovat kuitenkin osa arkea ja aiheuttavat vihan ja surun tunteita. Myös suomalaisten ystävien hankkiminen koettiin vaikeaksi, sillä suomalaisia on vaikea lähestyä, eivätkä he puhu ollenkaan.
Yksintulleiden pakolaisnuorten kohdalla erityisen tärkeään asemaan nousee sosiaalisten verkostojen luominen, sillä tullessaan Suomeen heillä ei ole ketään tukena. Siksipä on huolestuttavaa huomata, että suomalaisia ystäviä on yllättävän vaikea saada, vaikka halu olisi kova. Verkostoitumiseen täytyisikin panostaa enemmän luomalla erilaisia ja uusia mahdollisuuksia päästä ystävystymään kantaväestön kanssa.
Yksintulleiden pakolaisnuorten kokemuksia on tutkittu vähän ja kokemustieto on oiva keino saada oikeanlaista informaatiota ja tuntemuksia prosessin kulusta. Esiin tuoduilla kokemuksilla pääsee syvemmälle asioissa sekä tietoa on mahdollista hyödyntää työelämässä ja tulevaisuudessa pakolaisnuorten parissa.
Kokemustieto on yhdistetty aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja faktojen kautta lähdinkin lähestymään haastateltavia. Haastattelu on siis luotu faktatiedon pohjalta. Järkevimmäksi menetelmäksi koin toteuttaa kvalitatiivisen opinnäytetyön sekä tehdä haastattelun teemahaastattelun muodossa. Tällä tavoin koin pääseväni lähimmäksi luotettavaa kokemustietoa.
Tuloksien perusteella kulttuurishokki on suuri tekijä, joka vaikuttaa kotoutumisprosessin kulkuun ja sen aikana ilmeneviin kokemuksiin. Tuloksista pystyi huomaamaan, että pakolaisnuorilla on samoja asioita, joita he pitävät sekä tärkeinä että vaikeina. Jokaisella on suuri motivaatio opiskeluun ja asiat ovat huomattavasti paremmin, kun saa olla Suomessa turvassa. Ikävä perhettä ja yksinäisyyden tunne ovat kuitenkin osa arkea ja aiheuttavat vihan ja surun tunteita. Myös suomalaisten ystävien hankkiminen koettiin vaikeaksi, sillä suomalaisia on vaikea lähestyä, eivätkä he puhu ollenkaan.
Yksintulleiden pakolaisnuorten kohdalla erityisen tärkeään asemaan nousee sosiaalisten verkostojen luominen, sillä tullessaan Suomeen heillä ei ole ketään tukena. Siksipä on huolestuttavaa huomata, että suomalaisia ystäviä on yllättävän vaikea saada, vaikka halu olisi kova. Verkostoitumiseen täytyisikin panostaa enemmän luomalla erilaisia ja uusia mahdollisuuksia päästä ystävystymään kantaväestön kanssa.