Kuparialtistuksen vaikutus salaatin kasvuun ja laatuun

Abstract

Suomen kasvihuoneissa tuotetaan ruukkusalaattia vuosittain 53 866 000 kappaletta. Tuotannon tehostamiseksi on etsitty keinoja, joilla päästäisiin eroon ravinneliuosviljelmillä esiintyvistä patogeeneistä. Tämä työ on osa Lepaalla tehtyä kolmen kokeen sarjaa, joissa testattiin Aqua-Hort -laitteen vapauttamien kupari-ionien vaikutusta sieni-itiöiden esiintymiseen kiertävässä ravinneliuoksessa sekä salaatin kasvuun ja laatuun.

Kokeessa oli mukana kolme lajiketta, Heimdal, Aficion ja Ritsa. Ravinneliuosviljelynä toteutetussa kokeessa oli yhteensä 24 kasvatuskourua. Puolet kouruista sai kuparikäsittelyn Aqua-Hort- laitteen kautta, toinen puoli toimi kokeen verranteena. Koko huone saastutettiin Pythium- sienellä.

Salaattien saavuttaessa kauppavaatimusten mukaisen koon, niistä mitattiin korkeus, lehtien tuore- ja kuivapaino sekä juurten kuivapaino. Silmämääräisesti arvioitiin salaattien tiiviyttä sekä juurten kuntoa. Aficion -lajikkeelle järjestettiin viljelyn päätyttyä kymmenen päivän mittainen varastointikestävyyskoe. Varastointikestävyyttä havainnoitiin kahdessa eri lämpötilassa (+3,5 ˚C ja +20 ˚C). Havainnointipäivinä arvioitiin silmämääräisesti salaattien lehtien väriä, juurten kuntoa ja lehtien rakennetta.

Tulosten mukaan kupariannostelu ei vaikuta positiivisesti salaatin kasvuun ja laatuun. Kontrollipuolelta kerätyillä salaateilla juuriston ja lehtien kuivapainot olivat suuremmat, kupariannostelun saaneet salaatit olivat korkeampia. Varastointikestävyyskokeessa kupariannostelun saaneet salaatit näyttävät kestävän parempina pidempään. Kokeesta saadut tulokset johtuvat pitkälle Pythium -saastutuksen epäonnistumisesta kokeen alkuvaiheessa. Kuparin vaikutuksia tulisi selvittää jatkossa viljelmällä, jossa kunnollinen sienitautisaastutus on saatu aikaan.

Every year 53 866 thousand potted lettuces are produced in the greenhouses of Finland. To make the production more effective there are ways to control the greenhouse pathogens in the hydroponic systems. This thesis is a part of a research series made in Lepaa where the Aqua-Hort device was studied. The Aqua-Hort device releases copper ions to the nutrient solution and affects on fungal spores in the solution.

Three varities were studied, ’Heimdal’, ’Aficion’ and ’Ritsa’. The hydroponic system consisted of 24 drains. Half of the drains were treated with copper ions the other half did not have any treatment (control). The whole room was infected with Pythium Ultimum pathogen.

When the lettuce reached the standard size they were measured by their height, leaf fresh and dry weight and root dry weight. The compactness of lettuce and roots were visually estimated. ’Aficion’ was also tested for its shelf life duration. The shelf life experiment was carried out in two temperatures (+3,5 ˚C and +20 ˚C) and lasted for ten days. On the observation days the lettuces were visually estimated by their color, root condition and the leaf structure.

The results of this thesis showed that copper ions do not have positive effect on the growth and quality of lettuce. The control lettuces had bigger leaf and root dry masses than the copper treated lettuces. The copper treated lettuces were higher than the control lettuces. In the shelf life experiment it seemed that the copper treated lettuces lasted longer in better shape than the control lettuces. The results of this thesis do not give answers to the question whether copper ions are effective on fungal pathogens in the hydroponic systems. The Pythium infection was not successful in this experiment.