Rajoitustoimenpiteiden käyttäminen ja niiden kirjaaminen Kehitysvammalain edellyttämällä tavalla

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää ohjeistuksen sekä kirjaamiseen tarkoitettujen lomakkeiden avulla Kuntayhtymä Kaksineuvoisen kehitysvammaisten toimintayksiköille yhtenäinen Kehitysvammalain mukainen käytäntö itsemääräämisoikeuden rajoitustoimenpiteistä. Lisäksi selvitin opinnäytetyössäni sitä, että minkälaisia haasteita työntekijät tuovat esille lain soveltamisessa käytännön työssä.

Tutkimukseni on laadullinen toimintatutkimus, jossa järjestin 7 ryhmäkeskustelua marraskuussa ja joulukuussa 2017. Ryhmäkeskusteluissa perehdytin toimintayksiköiden työntekijät ohjeiden ja lomakkeiden käyttöön ja keskustelimme siitä, mitä haasteita uusi toimintatapa tuo käytännön työhön. Litteroin osittain ryhmäkeskustelut ja tein sisällönanalyysin luokittelemalla aineistoa.

Työntekijät kokivat erityisen paljon haasteita siinä, että eri ammattien edustajilla on erilaiset oikeudet ja velvollisuudet rajoittamisessa. Esiin nousivat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden erilaiset oikeudet ja velvollisuudet, koska yksiköissä on molempien ammattiryhmien työntekijöitä. Työntekijät pohtivat myös sitä, missä menee asiakkaan suojelun ja hänen itsemääräämisoikeutensa rajat. Asiakkaan täytyisi antaa tehdä myös huonoja ratkaisuja, mutta toisaalta työntekijän tulee suojella asiakasta ja turvata hänen hyvinvointinsa. Lain muuttuessa on muotoutunut uusi vallanjako ammattilaisten ja asiakkaiden välillä. Aikaisemmin työntekijä on usein tehnyt ratkaisut ja päätökset asiakkaan puolesta, mutta nyt asiakasta kannustetaan päättämään itse omista asioistaan. Muuttuneet käytännöt aiheuttavat muutoksia myös työnjaossa ja työn organisoimisessa. Työntekijät toivat esiin sen, että kun Kehitysvammalain mukaisesti asiakkaan tulisi kertoa näkemyksensä rajoitustoimenpiteen käyttämisestä, voivat asiakkaan kommunikointikeinot olla tässä esteenä.

The purpose of this thesis was to develop directions how to register and document restriction measures used with persons with mental disabilities. This research has been done for the municipal consortium Kaksineuvoinen. In this thesis I also study what kind of difficulties employees bring out in the application of the Act to practical work. This is qualitative action research where I organized 7 focus group discussions in November and December 2017. In focus group discussion, I explained how the Act requires employees to document and register mentally handicapped persons’ restriction measures. We also discussed about that what kind of difficulties these new measures bring to the practical work. I partially transcribed the recorded group discussions and did content analysis by classifying the material. The employees expressed many difficulties in related to the fact that different professionals have different rights and obligations regarding restriction measures. Social and health care professionals have different rights and obligations and units have both professional groups working in them. Employees discussed also about the limits of client protection and the right to self-determination go. The clients should be allowed to do bad decisions, but on the other hand, the employees should protect the customers’ welfare. The new Act brought a new divide between professionals and clients. Before the employee has often made solutions and decisions for the client, but now the employee encourages the client to make her or his worn decisions. New practices also cause changes in the division of labor and organization of work. The employees also think that the customers communication skills may create obstacles to the implementation of the Act. The Act requires that the client’s opinion should be considered.