Kaksi- ja monikanavaisen kotiäänentoiston tekninen laatuvertailu ja kehitysodotukset
Laaksonen, Jukka (2010)
Laaksonen, Jukka
Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052010017
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052010017
Tiivistelmä
Opinnäytteeni käsittelee erästä nykyaikaisen kotiäänentoiston muotoa, niin sanottua monikanavaääntä eli surround-ääntä, sellaisena, kuin sitä käytetään kotiteattereiden äänentoistossa ja isoissa musiikintoistolaitteissa. Tämä toistomahdollisuus on ollut suomalaistenkin kuluttajien saatavilla jo noin kymmenen vuoden ajan. Vaikka kotiteatterilaitteiden suurta läpimurtoa onkin odotettu joka vuonna, tämä toistotapa ei ole vakioitunut osaksi tavanomaista kotiviihdelaitteistoa samalla tavalla kuin esimerkiksi digitaalinen televisiovastaanotin, DVD/BluRay-soitin tai perinteinen kahden kaiuttimen stereolaitteisto. Kuuntelutapojen hidas muutos stereosta surroundiin on yhä jäänyt vain harvojen HiFi-harrastajien kiinnostuksen varaan, toisin kuin joitakin vuosikymmeniä aikaisempi muutos monosta stereoon, joka löi itsensä läpi verraten nopeasti.
Opinnäytteeni tutkimuskysymys on se, löytyykö näiden monikanavaisten kuuntelulaitteiden rakenteesta, ominaisuuksista tai käytettävyydestä joitakin sellaisia tekijöitä, jotka selittäisivät tämä tekniikan hitaan leviämisen kotikäyttöön, sen monista kiistämättömistä eduista huolimatta. Ovatko monikanavaisuuden haitat sittenkin yhä suuremmat kuin sen edut, ja millaista tulevaisuutta kodin äänentoistolle voisi kuvitella seuraavina vuosikymmeninä? Tutkimukseni aineistona olen käyttänyt ulkomaisten teoreetikkojen alaa koskevia oppikirjoja, samoin kuin omia aiempia tutkimuksiani tästä aiheesta. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt sekä kirjallisen teoriatiedon vertailua että omia kuuntelukokemuksiani.
Johtopäätökseni on se, että monikanavalaitteiston käyttöönottoon liittyy nykyäänkin monia vaikeuksia. Hyvälaatuinen surround-laitteisto on yhä huomattavasti kalliimpi kuin stereolaitteisto ja sen lisäksi laitteiden käyttö on monista ristiriitaisista normeista johtuen myös varsin monimutkaista. Lisäksi monikanavatekniikka jo itsessään sisältää eräitä suuntakuulomme toiminnasta johtuvia rajoituksia. Voidaan todeta, että monikanavaisen kuuntelun suosio saattaa yhä yleistyä, mutta se ei silti pitkään aikaan uhkaa stereon vakiintunutta asemaa kuluttajamarkkinoilla, taiteellisesta ylivertaisuudestaan huolimatta.
Opinnäytteeni tutkimuskysymys on se, löytyykö näiden monikanavaisten kuuntelulaitteiden rakenteesta, ominaisuuksista tai käytettävyydestä joitakin sellaisia tekijöitä, jotka selittäisivät tämä tekniikan hitaan leviämisen kotikäyttöön, sen monista kiistämättömistä eduista huolimatta. Ovatko monikanavaisuuden haitat sittenkin yhä suuremmat kuin sen edut, ja millaista tulevaisuutta kodin äänentoistolle voisi kuvitella seuraavina vuosikymmeninä? Tutkimukseni aineistona olen käyttänyt ulkomaisten teoreetikkojen alaa koskevia oppikirjoja, samoin kuin omia aiempia tutkimuksiani tästä aiheesta. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt sekä kirjallisen teoriatiedon vertailua että omia kuuntelukokemuksiani.
Johtopäätökseni on se, että monikanavalaitteiston käyttöönottoon liittyy nykyäänkin monia vaikeuksia. Hyvälaatuinen surround-laitteisto on yhä huomattavasti kalliimpi kuin stereolaitteisto ja sen lisäksi laitteiden käyttö on monista ristiriitaisista normeista johtuen myös varsin monimutkaista. Lisäksi monikanavatekniikka jo itsessään sisältää eräitä suuntakuulomme toiminnasta johtuvia rajoituksia. Voidaan todeta, että monikanavaisen kuuntelun suosio saattaa yhä yleistyä, mutta se ei silti pitkään aikaan uhkaa stereon vakiintunutta asemaa kuluttajamarkkinoilla, taiteellisesta ylivertaisuudestaan huolimatta.