Perehdytyksen sisällön kehittäminen kotihoidon uudelle hoitajalle
Pendikäinen, Tatiana; Silakova-Eronen, Renata; Viljanen, Milja (2018)
Pendikäinen, Tatiana
Silakova-Eronen, Renata
Viljanen, Milja
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052910819
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052910819
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää, millainen on hyvä perehdytys kotihoidon työntekijöille ja millaisia kokemuksia kotihoidon työntekijöillä oli perehdytyksestään kotihoidossa. Teimme opinnäytetyön Tampereen kaupungin Härmälän kotihoidolle. Tutkimuksemme tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla on mahdollista kehittää uuden työntekijän perehdytystä kotihoidossa. Jokaisen työntekijän perehdytyksen taso vaikuttaa huomattavasti työn laatuun. Hyvää perehdytystä kehittämällä, vaikutetaan suoranaisesti kunkin työntekijän ja koko työyhteisön työn lopputulokseen.
Toteutimme opinnäytetyömme kvalitatiivisella menetelmällä, eli laadullisena tutkimuksena, koska tavoitteenamme oli selvittää, sekä mielipiteitä että kokemuksia. Meidän tutkimukseemme sopi teemahaastattelu, koska halusimme tietoa, mitä hoitajat ajattelevat perehdytyksestä. Halusimme saada kattavan kuvauksen hoitajien kokemuksista perehdytykseen liittyen. Haastattelut toteutimme yksilöhaastatteluina. Haastattelut tapahtuivat Härmälän kotihoidon tiimin tiloissa haastateltavien työaikana. Haastattelimme 12 työntekijää.
Tutkimuksen tuloksena tuotimme perehdytyksen optimaalisen pituuden ja kattavan sisällön. Hyväksi perehdytyksen kestoksi hoitajat arvioivat yhdestä kahteen viikkoon. Haastateltavat kokivat perehdytysten olevan kovin aamuvuorovaltaisia.
Johtopäätöksenä voimme todeta, että hyvään perehdytykseen kuuluikin aamuvuorojen lisäksi olla myös iltavuorot. Suunnitelmallisuus perehdytyksessä on tärkeää. Perehdyttäjällä tulisi olla ensimmäisinä päivinä vähemmän asiakkaita, jotta perehtymiseen saataisiin kiireettömyyttä. Laadulliseen perehdyttämiseen sisältyvät kirjallinen perehdytyskansio, yksilöllinen perehdytys ja konkreettinen käytännön työ.
Toteutimme opinnäytetyömme kvalitatiivisella menetelmällä, eli laadullisena tutkimuksena, koska tavoitteenamme oli selvittää, sekä mielipiteitä että kokemuksia. Meidän tutkimukseemme sopi teemahaastattelu, koska halusimme tietoa, mitä hoitajat ajattelevat perehdytyksestä. Halusimme saada kattavan kuvauksen hoitajien kokemuksista perehdytykseen liittyen. Haastattelut toteutimme yksilöhaastatteluina. Haastattelut tapahtuivat Härmälän kotihoidon tiimin tiloissa haastateltavien työaikana. Haastattelimme 12 työntekijää.
Tutkimuksen tuloksena tuotimme perehdytyksen optimaalisen pituuden ja kattavan sisällön. Hyväksi perehdytyksen kestoksi hoitajat arvioivat yhdestä kahteen viikkoon. Haastateltavat kokivat perehdytysten olevan kovin aamuvuorovaltaisia.
Johtopäätöksenä voimme todeta, että hyvään perehdytykseen kuuluikin aamuvuorojen lisäksi olla myös iltavuorot. Suunnitelmallisuus perehdytyksessä on tärkeää. Perehdyttäjällä tulisi olla ensimmäisinä päivinä vähemmän asiakkaita, jotta perehtymiseen saataisiin kiireettömyyttä. Laadulliseen perehdyttämiseen sisältyvät kirjallinen perehdytyskansio, yksilöllinen perehdytys ja konkreettinen käytännön työ.