1900-luvun rytmiikan harjoitteleminen : Yleisimpien rytmisten poikkeusilmiöiden haasteita ja harjoittelutapoja

Abstract

Opinnäytetyössäni käsittelen 1900-luvun länsimaisen taidemusiikin joitakin yleisimpiä rytmisiä ilmiöitä ja niiden haasteita. Olen koonnut tähän opinnäytetyöhön omia tapojani harjoitella näitä ilmiöitä. Näihin harjoittelutapoihin kuuluu sekä itse kehittämiäni harjoituksia että oppikirjoista löytämiäni ohjeita ja harjoitteita.

Aluksi nostan esiin joitakin 1900-luvun rytmiikan kehitykseen vaikuttaneita musiikin historian tapahtumia ja perustelen miksi 1900-luvun musiikillisiin muutoksiin pohjautuvan haastavan rytmiikan harjoittelu on ammattiopiskelijalle tärkeää.

Esittelen seuraavaksi nuottiesimerkkien avulla 1900-luvun musiikille tyypillisiä rytmisiä ilmiöitä, kuten poikkeuksellisia alajakoja ja tahtilajeja sekä polyrytmiikkaa. Lähestyn ilmiöitä rytmiikan perusteiden kautta, jotta niiden poikkeavuus verrattuna 1900-lukua edeltävään rytmiikkaan tulisi lukijalle selväksi. Perehdyn myös joidenkin ilmiöiden notaatiotapoihin ja siihen, mikä merkitys notaatiolla voi olla rytmin harjoittelussa.

Kokoamani harjoitustavat ovat muotoutuneet kokeilemalla ja soveltamalla eri oppikirjojen ohjeita. Olen painottanut työssäni niitä harjoittelutapoja, jotka opiskelijan on mahdollista ottaa osaksi oman instrumenttiharjoittelunsa rutiinia. Käyn läpi myös joitakin opiskelijaryhmille sovellettavia harjoitusideoita. Osa esittelemistäni harjoittelutavoista on lyhyitä ja konkreettisia rytmiharjoituksia, mutta olen myös lähestynyt rytmisiä ilmiöitä omasta näkökulmastani ja avannut oman harjoitteluprosessini kulkua ja tavoitteita.

Harjoitustapojen esittelemisen tavoitteena on se, että muusikot saisivat itselleen ideoita ja välineitä näiden rytmisten ilmiöiden harjoittelemiseen. Harjoitukset voivat vahvistaa ja kehittää rytmin hahmottamisen taitoja sekä antaa edellytyksiä tarkkaan rytminkäsittelyyn ja rytmisesti haastavan 1900-luvun musiikin esittämiseen.

In my thesis I deal with some of the most common rhythmic phenomena of the western classical music in the 20th century, and the challenges in producing such phenomena. I’ve collected my own manners of practicing these phenomena in this thesis. These manners of practicing include both some practices that I’ve developed myself, and instructions and exercises that I’ve found from different teaching materials.

At first, I bring up some events in the history of modern music that have had an effect on the development of 20th century rhythm and argue the importance of practicing advanced rhythmics for a music student.

Next, I present some typical rhythmic phenomena of the 20th century music using note examples, for example exceptional sub-divisions and meters, and polyrhythmics. I approach these phenomena by means of rhythm basics to highlight their exceptionality compared to the rhythmics used in the 19th century and before. Also, I concentrate on some notational devices and the significance of them in practicing rhythm.

I modified the collected manners of practicing by experimenting with adapting some instructions of different teaching materials to my own use. In my thesis I’ve put an emphasis on the exercises I think are possible for a music student to make part of their own practice routine. I present some short and concrete rhythmic studies but I’ve also approached the rhythmic phenomena from my own point of view and given an account of my own process of practicing advanced rhythmics.

The goal of presenting these ways of exercise manners of practicing is that musicians gain ideas and tools for practicing these phenomena. In my perception these manners of practicing are meant to strengthen the skill of perceiving rhythm and create opportunities for precise handling of rhythm and performing rhythmically challenging 20th century music.