Voimalaitoksen hälytysten optimointi
Fransas, Teemu (2018)
Fransas, Teemu
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052910961
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052910961
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli selvittää Hovinsaaren voimalaitoksen pääautomaatiojärjestelmään tulevan suuren hälytysmäärän vähentämistä. Opinnäytetyöni toimeksiantajana on Kotkan Energia Oy, jonka Hovinsaaren voimalaitoksessa on käytössä vuonna 2003 käyttöönotettu pääautomaatiojärjestelmä ja jonka osia on vuosien saatossa uusittu. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millä tavoin usein hälyttävien hälytyksien määrää voidaan vähentää ja millä ehdoilla seisovien laitosten hälytykset voidaan estää. Tarkoituksena oli löytää hälytyskäsittelyn kehityskohteet, joihin syventymällä saadaan hälytysmäärät vähentymään. Hälytysmäärän vähentämisen tarkoituksena on selkeyttää ja vähentää operaattorille tulevien hälytysten määrää ja näin ollen parantaa operaattorin keskittymistä prosessin ohjaukseen hälytysäänen kuittauksen sijasta
Opinnäytetyö sisälsi parannusta vaativien hälytysten kartoituksen ja järkevöittämisen.
Hälytysten kartoitus aloitettiin hälytyslistaa läpi käymällä ja merkitsemällä hälytyksen kohdalla, vaatiiko tarkastelun kohteena oleva hälytys raja- tai viivemuutoksen vai onko hälytyksen aiheuttava piiri jäänyt järjestelmään laitteiston käytöstä poiston jälkeen vai onko hälytys päällä johtuen prosessialueen tilasta esim. seisova lämpökeskus. Työn lähtökohtina olivat oma operaattorikokemus ja hälytyshistoriasta kerätyt tapahtumatiedot, jotka löytyvät prosessiautomaatiojärjestelmän historiatietokannasta. Tapahtumatietojen ja historian avulla sekä tietoja yhdistelemällä saadaan hyvä kuva kyseisen prosessin käyttäytymisestä ja näin ollen voidaan parantaa prosessin toimintaa ja järkevöittää alueen hälytykset.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi selvitys, missä perehdyttiin hälytyskäsittelyn suunnitteluperiaatteisiin yleisesti sekä kartoitettiin hälytykset, joita muuttamalla ei vaikuteta prosessin hallittavuuteen, mutta saadaan hälytysmäärät alhaisemmaksi. Opinnäytetyössä on esitetty toteutettuja parannuksia sekä keinoja, joilla voidaan tapauskohtaisesti ratkaista ongelmallisia ja toistuvasti tulevia hälytyksiä. Hälytyksiä, jotka vaativat hälytysraja- tai viivemuutoksia järjestelmästä, löytyi 19 kpl. Hälytyksiä, jotka seisoivat hälytyslistalla käytöstä poistettujen piirien johdosta, löytyi 93 kpl ja hälytyksiä, jotka tarvitsivat hälytyksen estologiikan, löytyi 34 kpl.
Opinnäytetyö sisälsi parannusta vaativien hälytysten kartoituksen ja järkevöittämisen.
Hälytysten kartoitus aloitettiin hälytyslistaa läpi käymällä ja merkitsemällä hälytyksen kohdalla, vaatiiko tarkastelun kohteena oleva hälytys raja- tai viivemuutoksen vai onko hälytyksen aiheuttava piiri jäänyt järjestelmään laitteiston käytöstä poiston jälkeen vai onko hälytys päällä johtuen prosessialueen tilasta esim. seisova lämpökeskus. Työn lähtökohtina olivat oma operaattorikokemus ja hälytyshistoriasta kerätyt tapahtumatiedot, jotka löytyvät prosessiautomaatiojärjestelmän historiatietokannasta. Tapahtumatietojen ja historian avulla sekä tietoja yhdistelemällä saadaan hyvä kuva kyseisen prosessin käyttäytymisestä ja näin ollen voidaan parantaa prosessin toimintaa ja järkevöittää alueen hälytykset.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi selvitys, missä perehdyttiin hälytyskäsittelyn suunnitteluperiaatteisiin yleisesti sekä kartoitettiin hälytykset, joita muuttamalla ei vaikuteta prosessin hallittavuuteen, mutta saadaan hälytysmäärät alhaisemmaksi. Opinnäytetyössä on esitetty toteutettuja parannuksia sekä keinoja, joilla voidaan tapauskohtaisesti ratkaista ongelmallisia ja toistuvasti tulevia hälytyksiä. Hälytyksiä, jotka vaativat hälytysraja- tai viivemuutoksia järjestelmästä, löytyi 19 kpl. Hälytyksiä, jotka seisoivat hälytyslistalla käytöstä poistettujen piirien johdosta, löytyi 93 kpl ja hälytyksiä, jotka tarvitsivat hälytyksen estologiikan, löytyi 34 kpl.