Mistä tietää, että onnistui? : Vesilahden seurakunnan 2014 rippikouluvuoden onnistumisen arviointi

Abstract

Vesilahden seurakunta toimi tämän opinnäytetyön tilaajana. Vesilahden seurakunta kokee onnistuneensa vuoden 2014 rippikoulutyössä erityisen hyvin. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko onnistumisen kokemus totta myös tutkimuksellisesta näkökulmasta sekä selvittää, miten onnistumisen voisi toistaa. Koska kyseisestä ikäluokasta lähti poikkeuksellisen paljon nuoria isoskoulutukseen, seurakuntaa kiinnosti rippikoulun rippikouluopetuksen ja -kokemuksen pysyvyys; mitä nuoret ajattelevat rippikoulusta, kirkosta, seurakunnasta ja kristinuskosta täysi-ikäisinä.

Tutkimus toteutettiin monimetodisesti. Tutkimusaineiston keräämisessä käytettiin survey-menetelmää ja kansainvälisen rippikoulututkimuksen kysymyksiä. Kysely osoitettiin vuonna 2014 rippikoulunsa käyneille 1999-syntyneille nuorille. Rippikoulun toteutuksen ja vaikutuksen onnistumista arvioitiin kyselyn vastausten pohjalta useasta eri näkökulmasta. Kvantitatiivinen aineisto, jonka koko on 20 henkilöä (vastausprosentti 25%), käsiteltiin kvalitatiivisella, reflektiivisellä tutkimusotteella: 1. Vertailemalla saatua aineistoa rippikoulua koskeviin tutkimuksiin. 2. Miten rippikoulu huomioi holistisen spiritualiteetin. 3. Miten rippikoulu onnistui opetussuunnitelman tavoitteissa kolmen vuoden jälkeen arvioituna. 4. Minkä näkökulman rippikoulun lakisääteiset dokumentit antavat rippikoulun arvioimiselle.

Rippikoululla on pitkän historiansa vuoksi odotettu laatuvaatimus, joka luo perustan rippikoulutyölle. Suomalainen rippikoulu on kehittynyt vuosisatojen ajan. Rippikoulutyö on saavuttanut kirkossa erityisaseman rippikoulusuunnitelmin, rippikoululeirein ja yli 80-vuotiaan isoskäytännön avulla. Vesilahden seurakunta on tehnyt tavoitteellista rippikoulu- ja nuorisotyötään Gunnar Elstadin ajatusten innottamana nuoria aktiivisesti osallistaen.

Vuoden 2013-2014 rippikoulukautta voidaan pitää onnistuneena, sillä nuoret itse ovat vastauksissaan tyytyväisiä rippikouluunsa, arvostavat konfirmaatiossa saamaansa siunausta sekä kirkossa tehtävää työtä. Nuoret ajattelevat, että kirkolla on vastauksia heidän kysymyksiinsä ja että heillä on kirkossa vielä paljon opittavaa. 100% vastanneista haluaa kastaa lapsensa, 75% suhde kristinuskoon ja 80% suhde kirkkoa kohtaan on myönteinen. Rippikoulu ja seurakunta vastasivat heidän ajattelun, liittymisen, olemassaolon, toiminnan ja tunnetarpeeseensa hyvin ja nuoret kokivat, että heidän sisimpänsä rakentui rippikoulun aikana.

Onnistumisen takaa rippikoulutyöhön kohdennetut resurssit; työntekijät, työaika ja talousarviomäärärahat sekä riittävä määrä erilaisia, eri-ikäisiä, ja -tasoisia isosia. Motivoituneet kristinopin ja osallistamisen osaavat työntekijät, rippikoululeiri Sappeessa sekä ruuan ja ruokailuhetkien merkitys korostuivat onnistumisen takeena. Kehitettäväksi jää rippikoulun lähi/leirijaksoa edeltävien ennakkotapaamisten sisällön ja toiminnan uudistaminen, isoskoulutuksen kehittäminen sekä yllämainittujen rippikoulutyön resurssien turvaaminen jatkossa.

Työstä on hyödynnettävissä muuhun nuorisotyöhön työn tekemisen reflektoinnin ja alaa koskevien tutkimustuloksien kanssa ajan tasalla pysymisen merkitys. Kunkin yhteisön jäsen tulisi kohdata holistinen spiritualiteetti huomioiden. Hyvä yhteisö vastaa kolmeen Gunnar Elstadin lanseeraamiin, osallisuutta koskeviin ihmisen ydinkysymyksiin: Pidätkö minusta, leikitkö kanssani ja saanko auttaa.

This thesis was subscribed by the Parish of Vesilahti. The Parish of Vesilahti had a feeling that the confirmation work succeeded especially well in the year 2014. One of the indicators of success was that majority of those confirmands joined in voluntary work after their confirmation training. As the confirmands are now reaching their legal age, the parish was keen to know whether they still have positive attitude towards confirmation school teaching, church, parish and Christianity in general. The aim of this thesis was to find out whether that feeling could be proven by a research point of view and if so, how that success could be repeated.

This study was conducted using different methods. The quantitative approach used a survey in which the questionnaire was the same as in a Europe wide study of confirmation work. The questionnaire was addressed to the confirmands of the year 2014. The sample included 20 of the year 2014 confirmands. The response rate was 25 % (N=20) The survey data was analysed by the qualitative methods from a number point of views: 1. By comparing the sample to other studies regarding confirmation work. 2. How the confirmation work takes Holistic Spirituality in to consideration. 3. How the confirmation work succeeded to establish it’s aims. 4. How the mandatory reports of the confirmation work reflect to success of the confirmation school.

The quality expectance of the confirmation school is very high due to the long history of several centuries. That is fundamental to the popularity of Finnish confirmation work. The confirmation work has an exclusive position in the Church of Finland due to confirmation programme, confirmation school camps and 80 years of voluntary groupleader practice. Norwegian theologian and psychologist Gunnar Elstads ideas of social inclusion have inspired ambitious confirmation and youth work in the parish of Vesilahti.

The study shows that confirmation year 2014 can be considered successful. First, when asked in the year 2017, the confirmands of the year 2014 were at still satisfied to their confirmation time, they valued the blessing they got at confirmation and they valued church work in general. They think that the church has answers to their questions although they still have a lot to learn in the church. 100% of them want their children to be baptized, 75% have positive attitude towards the church and 80% towards Christianity in general. The confirmation time responded adequately to their needs to think, to relate, to be, to do and to feel. Their inner spiritual needs were perceived during confirmation time.

The success was guaranteed by resources it had: workers, voluntary group leaders, work-time and financial support. Motivated and skilled teachers who know Christianity and social inclusion, confirmation school camp on winter holiday at Sappee ski resort and importance of having mealtimes in upbuilding fellowship are important elements on having successful confirmation work in the Parish of Vesilahti. For further study and development stays to enhance meetings prior to the confirmation school week or camp, renew the group leader training and guarantee resources mentioned above to maintain previous level in the future.

References to other youth work are to reflect your way of working and importance of keeping up in the research of your field of expertise. Each community should meet their participants by considering their holistic spirituality. Good community answers “yes” to the next three questions concerning social inclusion launched by Gunnar Elstad: Do you like me? Do you play with me? Can I help you?