Toistuvan toimitilakorjauksen toteutuneiden kustannusten vertailu
Immonen, Mira (2018)
Immonen, Mira
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053111450
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053111450
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on toimitilojen korjausrakentamisen toteutuneiden kustannusten vertailu. Tarkastelua tehtiin Helsingissä sijaitsevan Pääpostitalon kolmessa urakassa, joissa kaikille rakennettaville tiloille oli tulossa eri käyttäjä ja erilainen käyttötarkoitus. Työn tavoitteena oli selvittää, miksi toimitilarakentamisessa syntyy merkittäviä kohdekohtaisia kustannuseroja, vaikka toteutetut rakenteet ja käytetyt materiaalit olisivat samoja. Tavoitteena oli myös dokumentoida tietoa tilaajayrityksen seuraavia projekteja varten, jotta niissä voidaan paremmin ennakoida kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä helposti määritettävien materiaalikustannusten lisäksi.
Vertailussa käytettiin työkaluna opinnäytetyön tilaajayrityksen kustannusseurantaohjelmaa, jonne kaikki urakoissa toteutuneet kustannukset ovat tallennettuna. Kustannusohjelmasta pystyttiin hakemaan laajasti toteutuneita kustannuksia projekteittain ja siksi sen avulla oli mahdollista vertailla tuloksia nopeasti ja monipuolisesti. Opinnäytetyön teoriatieto kerättiin rakennusalan julkaisuista ja kirjallisuudesta sekä alan toimijoiden verkkosivustoilta.
Opinnäytetyön tuloksena selvisi, että lähtökohtaisesti kustannukset muodostuvat samoista tekijöistä kaikissa projekteissa. Näitä ovat muun muassa materiaalihankinnat, kuljetukset, koneiden ja kaluston hankinta- tai vuokrakulut ja tietenkin tehdyn työn kustannukset. Korjausrakentamisen kohteissa kohdekohtaiset yksilölliset erot saattavat olla suuria ja näitä voi olla vaikea ennakoida. Merkittäviä kustannusvaikutuksia syntyy yllätyksistä, mutta myös tilojen ahtauden ja ruuhkaisten sijaintien vuoksi.
Toimitilarakentamisessa kohdekohtaiset erot tilojen käyttötarkoituksissa ja käyttäjien tarpeissa aiheuttavat hankalasti arvioitavia kustannuksia esimerkiksi väliseinien läpivienneissä sekä sähkö- ja LVIA-urakoissa.
Toimitilarakentamisessa korjauskohteet ovat hyvin yksilöllisiä ja niissä työn sisältöjen ja jopa työskentelyolosuhteiden ennakointi saattaa olla vaikeaa. Urakoitsijan on vaikea vaikuttaa kustannusten määräytymiseen sellaisten tekijöiden kohdalla, jotka tulevat esille vasta työn aikana ja liittyvät esimerkiksi käyttäjän tarpeisiin, eivät siis tilaajan tarpeisiin. Nämä tulisi ensisijaisesti sopia urakoitsijan ja tilaajan välillä lisä- ja muutostöinä.
Vertailussa käytettiin työkaluna opinnäytetyön tilaajayrityksen kustannusseurantaohjelmaa, jonne kaikki urakoissa toteutuneet kustannukset ovat tallennettuna. Kustannusohjelmasta pystyttiin hakemaan laajasti toteutuneita kustannuksia projekteittain ja siksi sen avulla oli mahdollista vertailla tuloksia nopeasti ja monipuolisesti. Opinnäytetyön teoriatieto kerättiin rakennusalan julkaisuista ja kirjallisuudesta sekä alan toimijoiden verkkosivustoilta.
Opinnäytetyön tuloksena selvisi, että lähtökohtaisesti kustannukset muodostuvat samoista tekijöistä kaikissa projekteissa. Näitä ovat muun muassa materiaalihankinnat, kuljetukset, koneiden ja kaluston hankinta- tai vuokrakulut ja tietenkin tehdyn työn kustannukset. Korjausrakentamisen kohteissa kohdekohtaiset yksilölliset erot saattavat olla suuria ja näitä voi olla vaikea ennakoida. Merkittäviä kustannusvaikutuksia syntyy yllätyksistä, mutta myös tilojen ahtauden ja ruuhkaisten sijaintien vuoksi.
Toimitilarakentamisessa kohdekohtaiset erot tilojen käyttötarkoituksissa ja käyttäjien tarpeissa aiheuttavat hankalasti arvioitavia kustannuksia esimerkiksi väliseinien läpivienneissä sekä sähkö- ja LVIA-urakoissa.
Toimitilarakentamisessa korjauskohteet ovat hyvin yksilöllisiä ja niissä työn sisältöjen ja jopa työskentelyolosuhteiden ennakointi saattaa olla vaikeaa. Urakoitsijan on vaikea vaikuttaa kustannusten määräytymiseen sellaisten tekijöiden kohdalla, jotka tulevat esille vasta työn aikana ja liittyvät esimerkiksi käyttäjän tarpeisiin, eivät siis tilaajan tarpeisiin. Nämä tulisi ensisijaisesti sopia urakoitsijan ja tilaajan välillä lisä- ja muutostöinä.