Effects of passive smoking on non-smokers

Abstract

Millions of people are exposed to passive smoking each year. Since there is no safe level of exposure to secondhand smoke, a passive smoker also becomes vulnerable to the danger of tobacco use. The purpose of this thesis was to investigate the effects of passive smoking on non-smokers as well as the role of nurses in the control of secondhand smoke exposure.

A literature-based approach was utilized to gather relevant research articles from CINAHL Complete, Pubmed, and Google Scholar. A total of 18 peer-reviewed articles were independently reviewed and included according to the inclusion and exclusion standards.

The result of the study indicated that secondhand smoke exposure predisposes a passive smoker to the development of serious respiratory and cardiovascular diseases. A strong association between passive smoking and lung cancer has been identified. Other disease outcomes were: Chronic Obstructive Pulmonary Disease (COPD), Coronary Heart Disease (CHD), stroke, asthma, and tuberculosis.

Nurses can take an active role within the workplace in raising awareness and helping patients to quit smoking. As nurses we cannot prevent passive smoking but we can help an active smoker modify the behavior. We can also engage in anti-tobacco legislation within the society. Substantial health gains can be made by reducing exposure to secondhand smoke and the only effective way to prevent exposure is to eliminate smoking in all indoors. Smoke-free home and smoke-free workplace policies are the best way to protect people from exposure to secondhand smoke.

Miljoonat ihmiset altistuvat passiiviselle tupakoinnille vuosittain. Koska passiivisen tupakoinnin altistumiselle ei ole turvallista tasoa, passiivinen tupakoitsija joutuu myös alttiiksi tupakan käytön vaaroille. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia passiivisen tupakoinnin vaikutuksia tupakoimattomille sekä hoitajien roolia passiivisen tupakoinnin altistumisen hillitsemisessä.

Kirjallisuuteen perustuvaa lähestymistapaa hyödynnettiin keräämällä yhteen aiheeseen liittyviä tutkimusartikkeleita CINAHL Complete:sta, Pubmedista ja Google Scholarista. Yhteensä 18 vertaisarvioitua artikkelia tarkasteltiin riippumattomasti ja sisällytettiin sisäänotto- ja poissulkusikriteerien mukaisesti.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tupakansavulle altistuminen altistaa passiivisen tupakoitsijan vakaville hengitys- ja sydänsairauksille. Passiivisen tupakoinnin ja keuhkosyövän välillä on havaittu vahva yhteys. Muita mahdollisia sairauksia ovat: Keuhkoahtaumatauti (COPD), sepelvaltimotauti (CHD), aivoverenkiertohäiriö, astma ja tuberkuloosi.

Sairaanhoitajat voivat toimia aktiivisesti työpaikalla lisäämällä tietoisuutta ja kannustamalla potilaita lopettamaan tupakointi. Sairaanhoitaja ei voi estää passiivista tupakointia mutta hän voi yrittää muuttaa aktiivisten tupakoitsijoiden käyttäytymistä. Voimme myös osallistua aktiivisesti yhteiskunnassa ottamalla kantaa tupakkalainsäädäntöön. Merkittäviä terveyshyötyjä voidaan saada vähentämällä altistumista passiiviselle tupakoinnille ja ainoa tehokas tapa estää altistuminen, on kieltää tupakointi kaikissa sisätiloissa. Linjaukset joilla tehdään kodeista ja työpaikoista savuttomia ovat paras tapa suojella ihmisiä altistumasta passiiviselle tupakoinnille.