Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ensihoitotyö kotoa sairaalaan : Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Turpeinen, Topi; Vähäpukkinen, Jonni (2018)
Turpeinen, Topi
Vähäpukkinen, Jonni
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053111615
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053111615
Tiivistelmä
Aivoverenkiertohäiriö on Suomen neljänneksi yleisin kuolinsyy. Vuosittain aivoverenkiertohäiriön sairastaa 25 000 henkilöä. On arvioitu, että vuoteen 2020 mennessä, tarvittaisiin 100 uutta 33-paikkaista hoitokotia pelkästään aivoveren-kiertohäiriöpotilaille, jos hoitotoimenpiteet ja kansalaisten valistaminen eivät pa-rane. Opinnäytetyössä käydään läpi TIA, aivoinfarkti sekä aivoverenvuodot SAV ja ICH.
Opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyössä perehdytään aivoverenkiertohäiriön oireisiin, riskitekijöihin, sekä aivoverenkiertohäiriöpotilaan ensihoitotyöhön. Opinnäytetyötä ohjaa kaksi tutkimuskysymystä: Mitä on ensihoitotyö kotoa sairaalaan sekä millaisia asioita AVH-potilaiden ensihoitotyössä tulisi ottaa huomioon.
Opinnäytetyön pohjalta laadittiin tiivistetty ohje EPSHP:n ensihoitokeskukselle, josta selviää tärkeimmät ohjeet AVH-potilaan tutkimiseen ja hoitoon. Tiivistelmää voi käyttää perehdyttämiseen tai kertaamiseen.
Aivoverenkiertohäiriöiden ensihoidossa on tärkeää ottaa huomioon, että AVH-potilaat muodostavat yhden aikakriittisimmistä potilasryhmistä. Uusien tutkimusten ja niiden pohjalta tehtyjen uusien toimintaohjeiden avulla AVH-potilaiden hoitoon pääsyn aikaikkunaa voidaan pienentää, mikä edistää potilaan mahdollisuuksia selviytyä ja kuntoutua. Tutkimukset osoittavat, että AVH-tapauksissa ai-kaviivettä syntyy eniten potilaan kohtauspaikalla, ja tätä aikaviivettä on mahdollista pienentää ensihoitajille kohdennetulla lisäkoulutuksella ja toimintaohjeiden päivittämisellä.
Tuloksena voidaan todeta, että ensihoito on voimaton, jos kansalaiset tai hätäkeskus eivät tunnista aivoverenkiertohäiriöpotilaan oireita. Ilman kansalaisia ja hätäkeskusta ensihoito saa tehtävän joko liian myöhään tai ei ollenkaan. Opinnäytetyötä tehtäessä ei selvinnyt, kuinka hyvin kansalaiset tunnistavat aivoverenkiertohäiriöpotilaan oireita tai jos oireet ilmaantuvat soittavatko kansalaiset heti hätänumeroon. Näitä asioita voisi tutkia tarkemmin, jonka pohjalta valistamista voitaisiin entisestään parantaa.
Opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyössä perehdytään aivoverenkiertohäiriön oireisiin, riskitekijöihin, sekä aivoverenkiertohäiriöpotilaan ensihoitotyöhön. Opinnäytetyötä ohjaa kaksi tutkimuskysymystä: Mitä on ensihoitotyö kotoa sairaalaan sekä millaisia asioita AVH-potilaiden ensihoitotyössä tulisi ottaa huomioon.
Opinnäytetyön pohjalta laadittiin tiivistetty ohje EPSHP:n ensihoitokeskukselle, josta selviää tärkeimmät ohjeet AVH-potilaan tutkimiseen ja hoitoon. Tiivistelmää voi käyttää perehdyttämiseen tai kertaamiseen.
Aivoverenkiertohäiriöiden ensihoidossa on tärkeää ottaa huomioon, että AVH-potilaat muodostavat yhden aikakriittisimmistä potilasryhmistä. Uusien tutkimusten ja niiden pohjalta tehtyjen uusien toimintaohjeiden avulla AVH-potilaiden hoitoon pääsyn aikaikkunaa voidaan pienentää, mikä edistää potilaan mahdollisuuksia selviytyä ja kuntoutua. Tutkimukset osoittavat, että AVH-tapauksissa ai-kaviivettä syntyy eniten potilaan kohtauspaikalla, ja tätä aikaviivettä on mahdollista pienentää ensihoitajille kohdennetulla lisäkoulutuksella ja toimintaohjeiden päivittämisellä.
Tuloksena voidaan todeta, että ensihoito on voimaton, jos kansalaiset tai hätäkeskus eivät tunnista aivoverenkiertohäiriöpotilaan oireita. Ilman kansalaisia ja hätäkeskusta ensihoito saa tehtävän joko liian myöhään tai ei ollenkaan. Opinnäytetyötä tehtäessä ei selvinnyt, kuinka hyvin kansalaiset tunnistavat aivoverenkiertohäiriöpotilaan oireita tai jos oireet ilmaantuvat soittavatko kansalaiset heti hätänumeroon. Näitä asioita voisi tutkia tarkemmin, jonka pohjalta valistamista voitaisiin entisestään parantaa.