CBRNE-tilanteen johtaminen Päijät-Hämeessä
Lahtinen, Juha (2018)
Lahtinen, Juha
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060312175
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060312175
Tiivistelmä
CBRNE-tilanteen johtaminen Päijät-Hämeessä
Opinnäytetyön aiheena on CBRNE-tilanteen johtaminen Päijät-Hämeessä. CBRNE-uhilla tarkoitetaan kemiallisten aineiden (C), biologisten taudinaiheuttajien (B), radioaktiivisten aineiden (R), ydinaseiden (N) tai räjähteiden (E) aiheuttamia vaaratilanteita tai niiden väärinkäytöstä aiheutuvia vaaratilanteita. CBRNE uhka voi olla onnettomuuteen tai tahalliseen toimintaa liittyvä uhka.
Opinnäytetyössä oli tarkoituksena selvittää alkuvaiheen toimijoiden tämänhetkistä CBRNE-tilanteiden johtamistoimintaa ja –edellytyksiä sekä löytää kehitysehdotuksia CBRNE-tilanteisiin varautumiseen ja niiden johtamiseen. CBRNE-tilanteen torjumisessa alkuvaiheen toimijoita ovat poliisi, ensihoito ja pelastuslaitos. Opinnäytetyö on toiminnallinen työ, jonka toimeksiantaja oli Päijät-Hämeen pelastuslaitos. Opinnäytetyössä tehdyn selvitystyön pohjalta tavoitteena oli tehdä Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen sisäinen CBRNE-johtamisohje.
Eri viranomaisilla olisi tärkeää olla käsitys toistensa toimintakyvystä ja torjuntamahdollisuuksista CBRNE-tilanteessa. Myös eri viranomaisten torjunnan päämäärät tulisivat olla tiedossa kaikilla toimintaa osallistuvilla. Lisäksi mahdollinen kyky antaa apua toisille viranomaisille olisi hyvä olla tiedossa, jotta toimijoilla ei olisi vääriä käsityksiä saatavasta avusta esimerkiksi mittaustoiminnassa tai puhdistustoiminnassa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustuu olemassa olevaan teoriatietoon CBRNE-uhista sekä käytännössä opittuihin asioihin CBRNE-tilanteista sekä harjoituksista. Olemassa olevaa tietoa selvitettiin kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkimusmenetelminä opinnäytetyössä käytettiin kirjallisuuskatsauksen lisäksi eri viranomaisien haastatteluja.
Opinnäytetyön tuloksena havaittiin yhteisen CBRNE-johtamissuunnitelman tarpeellisuus alkuvaiheessa toimiville viranomaisille. Yhteinen tilannekuva on myös heti tilanteen alusta alkaen tärkeää, jotta moniviranomaisyhteistyö voisi olla mahdollisimman tehokasta. Opinnäytetyön tuloksena syntyi myös Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen CBRNE-johtamisohje, jonka käyttö on rajoitettu vain pelastuslaitoksen käyttöön.
Keskeisenä kehittämisehdotuksena työssä esitetään tarve aloittaa yhteisen CBRNE-johtamissuunnitelman laatiminen moniviranomaisyhteistyönä Päijät-Hämeessä. Suunnittelutyössä tulee kuitenkin ottaa huomioon tuleva maakuntauudistus ja sen mukana tuoma toimintaympäristön muutos. Olemassa olevalle pohjalle johtamissuunnitelmaa ei kannata enää tehdä. Myös yhteiset johtamis- ja esikuntatyöskentelytilat sekä yhteiseen tilannekuvaan liittyvät asiat tulee toteuttaa moniviranomaisyhteistyönä.
Opinnäytetyön aiheena on CBRNE-tilanteen johtaminen Päijät-Hämeessä. CBRNE-uhilla tarkoitetaan kemiallisten aineiden (C), biologisten taudinaiheuttajien (B), radioaktiivisten aineiden (R), ydinaseiden (N) tai räjähteiden (E) aiheuttamia vaaratilanteita tai niiden väärinkäytöstä aiheutuvia vaaratilanteita. CBRNE uhka voi olla onnettomuuteen tai tahalliseen toimintaa liittyvä uhka.
Opinnäytetyössä oli tarkoituksena selvittää alkuvaiheen toimijoiden tämänhetkistä CBRNE-tilanteiden johtamistoimintaa ja –edellytyksiä sekä löytää kehitysehdotuksia CBRNE-tilanteisiin varautumiseen ja niiden johtamiseen. CBRNE-tilanteen torjumisessa alkuvaiheen toimijoita ovat poliisi, ensihoito ja pelastuslaitos. Opinnäytetyö on toiminnallinen työ, jonka toimeksiantaja oli Päijät-Hämeen pelastuslaitos. Opinnäytetyössä tehdyn selvitystyön pohjalta tavoitteena oli tehdä Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen sisäinen CBRNE-johtamisohje.
Eri viranomaisilla olisi tärkeää olla käsitys toistensa toimintakyvystä ja torjuntamahdollisuuksista CBRNE-tilanteessa. Myös eri viranomaisten torjunnan päämäärät tulisivat olla tiedossa kaikilla toimintaa osallistuvilla. Lisäksi mahdollinen kyky antaa apua toisille viranomaisille olisi hyvä olla tiedossa, jotta toimijoilla ei olisi vääriä käsityksiä saatavasta avusta esimerkiksi mittaustoiminnassa tai puhdistustoiminnassa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustuu olemassa olevaan teoriatietoon CBRNE-uhista sekä käytännössä opittuihin asioihin CBRNE-tilanteista sekä harjoituksista. Olemassa olevaa tietoa selvitettiin kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkimusmenetelminä opinnäytetyössä käytettiin kirjallisuuskatsauksen lisäksi eri viranomaisien haastatteluja.
Opinnäytetyön tuloksena havaittiin yhteisen CBRNE-johtamissuunnitelman tarpeellisuus alkuvaiheessa toimiville viranomaisille. Yhteinen tilannekuva on myös heti tilanteen alusta alkaen tärkeää, jotta moniviranomaisyhteistyö voisi olla mahdollisimman tehokasta. Opinnäytetyön tuloksena syntyi myös Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen CBRNE-johtamisohje, jonka käyttö on rajoitettu vain pelastuslaitoksen käyttöön.
Keskeisenä kehittämisehdotuksena työssä esitetään tarve aloittaa yhteisen CBRNE-johtamissuunnitelman laatiminen moniviranomaisyhteistyönä Päijät-Hämeessä. Suunnittelutyössä tulee kuitenkin ottaa huomioon tuleva maakuntauudistus ja sen mukana tuoma toimintaympäristön muutos. Olemassa olevalle pohjalle johtamissuunnitelmaa ei kannata enää tehdä. Myös yhteiset johtamis- ja esikuntatyöskentelytilat sekä yhteiseen tilannekuvaan liittyvät asiat tulee toteuttaa moniviranomaisyhteistyönä.