"Mistä on suuret muusikot tehty?" : Tutkielma Tampere Filharmonian muusikoiden taustoista
Palomaa, Heli (2010)
Palomaa, Heli
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052210185
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052210185
Tiivistelmä
Sinfoniaorkestereissa soittavat muusikot ovat taitavia oman instrumentin osaajia. He ovat hankkineet tietonsa ja taitonsa harjoittelulla ja koulutuksella. Vai ovatko? Ammattiorkestereihin haetaan töihin koesoiton kautta, eikä koesoiton yhteydessä ole perinteistä työhaastattelua, jossa käytäisiin läpi muusikon aiemmat ansiot ja koulutustausta. Vain taidoilla on väliä paikansaannin kannalta. Tutkielma lähtee tämän pohjalta selvittämään, miten tullaan ammattimuusikoksi.
Teoreettiselta osuudeltaan tutkielma käsittelee musiikinopetusta Suomessa opetuksen alkuvaiheilta nykytilanteeseen. Myös Sibelius-Akatemian ja musiikin koulutusohjelmaa tarjoavien ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmia vertaillaan keskenään. Sibelius-Akatemialla on suuri merkitys Suomessa maan ainoana ammattimuusikoita kouluttavana yliopistona. Lisäksi selvitetään millaista on työskennellä orkesterissa ja millainen on koesoittotilanne.
Tutkielmassa tiedonkeruuseen käytettiin kyselyä, joka toteutettiin Tampere Filharmonian muusikoille. Kysely toteutettiin kokonaistutkimuksena, eli kyselylomakkeita jaettiin 97 kappaletta kaikille Tampere Filharmonian muusikoille. Kyselyn vastausprosentti oli 35,05 prosenttia.
Tulokseksi saatiin yhdistelemällä saatuja tietoja niin kutsuttu keskivertomuusikko. Hän on noin 41-vuotias mies, joka on aloittanut instrumenttinsa opiskelun 9-vuotiaana. Hän sai ensimmäisen vakituisen orkesteripaikkansa noin 26-vuoden ikäisenä ja on harjoitellut keskimäärin 13 vuotta ennen kuin on saanut työpaikan. Hän on opiskellut konservatoriossa tai musiikkiopistossa ja sen lisäksi Sibelius-Akatemiassa. Hän on myös opiskellut ulkomailla, mutta hänellä ei ole absoluuttista sävelkorvaa. Hänen veljensä on myös muusikko.
Tulokset todistavat Sibelius-Akatemian merkittävyyttä ja pohdittavaksi jää, kuinka merkittäviä musiikkiammattikorkeakoulut ovat.
Teoreettiselta osuudeltaan tutkielma käsittelee musiikinopetusta Suomessa opetuksen alkuvaiheilta nykytilanteeseen. Myös Sibelius-Akatemian ja musiikin koulutusohjelmaa tarjoavien ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmia vertaillaan keskenään. Sibelius-Akatemialla on suuri merkitys Suomessa maan ainoana ammattimuusikoita kouluttavana yliopistona. Lisäksi selvitetään millaista on työskennellä orkesterissa ja millainen on koesoittotilanne.
Tutkielmassa tiedonkeruuseen käytettiin kyselyä, joka toteutettiin Tampere Filharmonian muusikoille. Kysely toteutettiin kokonaistutkimuksena, eli kyselylomakkeita jaettiin 97 kappaletta kaikille Tampere Filharmonian muusikoille. Kyselyn vastausprosentti oli 35,05 prosenttia.
Tulokseksi saatiin yhdistelemällä saatuja tietoja niin kutsuttu keskivertomuusikko. Hän on noin 41-vuotias mies, joka on aloittanut instrumenttinsa opiskelun 9-vuotiaana. Hän sai ensimmäisen vakituisen orkesteripaikkansa noin 26-vuoden ikäisenä ja on harjoitellut keskimäärin 13 vuotta ennen kuin on saanut työpaikan. Hän on opiskellut konservatoriossa tai musiikkiopistossa ja sen lisäksi Sibelius-Akatemiassa. Hän on myös opiskellut ulkomailla, mutta hänellä ei ole absoluuttista sävelkorvaa. Hänen veljensä on myös muusikko.
Tulokset todistavat Sibelius-Akatemian merkittävyyttä ja pohdittavaksi jää, kuinka merkittäviä musiikkiammattikorkeakoulut ovat.