Sukupuoliroolit suomalaisessa klubikulttuurissa
Niemi, Aino (2018)
Niemi, Aino
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060512723
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060512723
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan sukupuolirooleja suomalaisessa klubikulttuurissa. Kartoitusmuotoisen tutkimuksen tavoite oli tunnistaa sukupuolittuneen työelämän haasteet ja kehityskohteet musiikkiklubien toiminnassa, sekä luoda kehittämisehdotuksia tasa-arvoisemmalle työympäristölle musiikkialalla. Työn tilaajana toimi LiveFIN ry, joka pyrkii parantamaan elävän musiikin parissa työskentelevien työoloja.
Aineistoa tutkimukseen kerättiin dokumenttianalyysin, haastattelujen, asiakaskyselyn sekä työpajan avulla. Dokumenttianalyysillä selvitettiin eri klubien sekä kulttuurituotannon tutkinto-ohjelmaa tarjoavien oppilaitosten sukupuolijakaumia, ja haastatteluilla tapahtuma-alan ammattilaisten omia näkemyksiä musiikkialasta ja sen sukupuolittuneisuudesta. Kyselyllä selvitettiin klubikävijöiden omakohtaisia kokemuksia suomalaisesta klubikulttuurista, ja työpajan avulla pyrittiin löytämään konkreettisia keinoja esiin nousseiden ongelmien ratkaisemiseksi. Kerättyä määrällistä dataa analysoitiin tilastollisiin menetelmiin kuuluvilla perustavilla menetelmillä eli laskemalla keskiarvoja ja huomioimalla korrelaatioita. Avoimet vastaukset analysoitiin laadullisesta, tulkinnallisesta näkökulmasta.
Tuloksissa selvisi, että sekä tutkimukseen osallistuneet tapahtumajärjestäjät että asiakkaat kokivat suomalaisen klubikulttuurin miesvoittoiseksi. Yli 70% kyselyyn vastaajista oli sitä mieltä, että heidän käymillään klubeilla esiintyjät ovat lähinnä miehiä. Dokumenttianalyysin avulla selvinneissä klubien sukupuolijakaumissa jako oli pahimmillaan jopa 100 % miehiä 0 % naisia. Kehityskohteiksi sekä järjestäjien että asiakkaiden näkökulmasta muodostuivat kaikenlaiseen ahdisteluun ja häirintään puuttuminen sekä huomion kiinnittäminen tasa-arvoon.
LiveFIN ry järjesti tapahtumajärjestäjille yhdenvertaisuus -työpajan, jonka tarkoitus oli löytää konkreettisia toimia ja tapoja yhdenvertaisen musiikkialan toteutumiseksi. Puheenaiheiksi nousivat sukupuolivähemmistöjen huomioiminen, ahdisteluun puuttuminen sekä eri kulttuuritaustojen tiedostaminen ja huomioiminen. Ratkaisuna vallitseviin ongelmiin ideoitiin ”huoneentaulua” tai tarraa, jonka tapahtumatilat saisivat luettuaan ja erityisesti sisäistettyään yhdessä luodut säännöt. Työn lopussa esitellään työpajan ja teorioiden pohjalta työstettyjä kehittämisehdotuksia, jotka koskevat yhteisiä pelisääntöjä tapahtumajärjestäjien keskuudessa.
Aineistoa tutkimukseen kerättiin dokumenttianalyysin, haastattelujen, asiakaskyselyn sekä työpajan avulla. Dokumenttianalyysillä selvitettiin eri klubien sekä kulttuurituotannon tutkinto-ohjelmaa tarjoavien oppilaitosten sukupuolijakaumia, ja haastatteluilla tapahtuma-alan ammattilaisten omia näkemyksiä musiikkialasta ja sen sukupuolittuneisuudesta. Kyselyllä selvitettiin klubikävijöiden omakohtaisia kokemuksia suomalaisesta klubikulttuurista, ja työpajan avulla pyrittiin löytämään konkreettisia keinoja esiin nousseiden ongelmien ratkaisemiseksi. Kerättyä määrällistä dataa analysoitiin tilastollisiin menetelmiin kuuluvilla perustavilla menetelmillä eli laskemalla keskiarvoja ja huomioimalla korrelaatioita. Avoimet vastaukset analysoitiin laadullisesta, tulkinnallisesta näkökulmasta.
Tuloksissa selvisi, että sekä tutkimukseen osallistuneet tapahtumajärjestäjät että asiakkaat kokivat suomalaisen klubikulttuurin miesvoittoiseksi. Yli 70% kyselyyn vastaajista oli sitä mieltä, että heidän käymillään klubeilla esiintyjät ovat lähinnä miehiä. Dokumenttianalyysin avulla selvinneissä klubien sukupuolijakaumissa jako oli pahimmillaan jopa 100 % miehiä 0 % naisia. Kehityskohteiksi sekä järjestäjien että asiakkaiden näkökulmasta muodostuivat kaikenlaiseen ahdisteluun ja häirintään puuttuminen sekä huomion kiinnittäminen tasa-arvoon.
LiveFIN ry järjesti tapahtumajärjestäjille yhdenvertaisuus -työpajan, jonka tarkoitus oli löytää konkreettisia toimia ja tapoja yhdenvertaisen musiikkialan toteutumiseksi. Puheenaiheiksi nousivat sukupuolivähemmistöjen huomioiminen, ahdisteluun puuttuminen sekä eri kulttuuritaustojen tiedostaminen ja huomioiminen. Ratkaisuna vallitseviin ongelmiin ideoitiin ”huoneentaulua” tai tarraa, jonka tapahtumatilat saisivat luettuaan ja erityisesti sisäistettyään yhdessä luodut säännöt. Työn lopussa esitellään työpajan ja teorioiden pohjalta työstettyjä kehittämisehdotuksia, jotka koskevat yhteisiä pelisääntöjä tapahtumajärjestäjien keskuudessa.