Kansallistunne urheilumediassa : Miten suomalaisurheilijoista uutisoitiin Pyeongchangin talviolympialaisissa 2018?
Saarinen, Joska (2018)
Saarinen, Joska
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060412382
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060412382
Tiivistelmä
Urheilujournalismia syytetään usein kritiikittömästä urheilun edistämisestä sekä suomalaisten urheilijoiden suorituksien arvioimisesta sinivalkoisten lasien läpi. Urheilulla on historiassa ollut suuri rooli Suomen kansallisen identiteetin rakentamisessa, ja media on ollut siinä merkittävässä osassa. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten kansallistunne näkyi suomalaisessa urheilumediassa vuoden 2018 Pyeongchangin talviolympialaisissa.
Teoriaosuudessa käydään läpi suomalaisen urheilujournalismin historiaa ja ominaispiirteitä. Sen lisäksi osiossa käsitellään kansallistunteen ja urheilumedian yhteyttä.
Tutkimusosuuden aineistona ovat Aamulehden, Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien printtiversioiden urheilusivut olympialaisten ensimmäiseltä kisaviikolta (10.2–16.2.2018). Aineistoa on analysoitu määrällisin ja laadullisin menetelmin. Tutkimuksen päämenetelmä on diskurssianalyysi.
Analyysissä käy ilmi, että valtaosa olympialaisia koskevasta uutisoinnista liittyy suomalaisurheilijoihin. Suomalaisille todennäköisimmät menestyslajit ovat eniten esillä, ja suomalaisurheilijoiden menestys on keskeisin uutiskriteeri.
Olympialaisten ensimmäisen kilpailuviikon uutisoinnista löytyy neljä päädiskurssia: toivottavan suomalaismenestyksen diskurssi, uuden sukupolven suomalaisurheilijan diskurssi, suomalaisen yhtenäisyyden diskurssi sekä erikoisen ja eksoottisen ulkomaalaisen diskurssi.
Tutkimuksen johtopäätöksiä ovat, että suomalaisuus ylikorostuu olympialaisten uutisoinnissa, mutta urheilujournalismia ei voi enää nykypäivänä syyttää kritiikittömyydestä. Suomalaisurheilijoita ei käsitellä puolueellisesti, vaikka Suomi ja suomalaisuus on mediassa vahvasti esillä. Johtopäätöksissä todetaan myös, että urheilujournalismi on menestyskeskeistä.
Teoriaosuudessa käydään läpi suomalaisen urheilujournalismin historiaa ja ominaispiirteitä. Sen lisäksi osiossa käsitellään kansallistunteen ja urheilumedian yhteyttä.
Tutkimusosuuden aineistona ovat Aamulehden, Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien printtiversioiden urheilusivut olympialaisten ensimmäiseltä kisaviikolta (10.2–16.2.2018). Aineistoa on analysoitu määrällisin ja laadullisin menetelmin. Tutkimuksen päämenetelmä on diskurssianalyysi.
Analyysissä käy ilmi, että valtaosa olympialaisia koskevasta uutisoinnista liittyy suomalaisurheilijoihin. Suomalaisille todennäköisimmät menestyslajit ovat eniten esillä, ja suomalaisurheilijoiden menestys on keskeisin uutiskriteeri.
Olympialaisten ensimmäisen kilpailuviikon uutisoinnista löytyy neljä päädiskurssia: toivottavan suomalaismenestyksen diskurssi, uuden sukupolven suomalaisurheilijan diskurssi, suomalaisen yhtenäisyyden diskurssi sekä erikoisen ja eksoottisen ulkomaalaisen diskurssi.
Tutkimuksen johtopäätöksiä ovat, että suomalaisuus ylikorostuu olympialaisten uutisoinnissa, mutta urheilujournalismia ei voi enää nykypäivänä syyttää kritiikittömyydestä. Suomalaisurheilijoita ei käsitellä puolueellisesti, vaikka Suomi ja suomalaisuus on mediassa vahvasti esillä. Johtopäätöksissä todetaan myös, että urheilujournalismi on menestyskeskeistä.