Kansallistunne urheilumediassa : Miten suomalaisurheilijoista uutisoitiin Pyeongchangin talviolympialaisissa 2018?

Abstract

Urheilujournalismia syytetään usein kritiikittömästä urheilun edistämisestä sekä suomalaisten urheilijoiden suorituksien arvioimisesta sinivalkoisten lasien läpi. Urheilulla on historiassa ollut suuri rooli Suomen kansallisen identiteetin rakentamisessa, ja media on ollut siinä merkittävässä osassa. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten kansallistunne näkyi suomalaisessa urheilumediassa vuoden 2018 Pyeongchangin talviolympialaisissa.

Teoriaosuudessa käydään läpi suomalaisen urheilujournalismin historiaa ja ominaispiirteitä. Sen lisäksi osiossa käsitellään kansallistunteen ja urheilumedian yhteyttä.

Tutkimusosuuden aineistona ovat Aamulehden, Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien printtiversioiden urheilusivut olympialaisten ensimmäiseltä kisaviikolta (10.2–16.2.2018). Aineistoa on analysoitu määrällisin ja laadullisin menetelmin. Tutkimuksen päämenetelmä on diskurssianalyysi.

Analyysissä käy ilmi, että valtaosa olympialaisia koskevasta uutisoinnista liittyy suomalaisurheilijoihin. Suomalaisille todennäköisimmät menestyslajit ovat eniten esillä, ja suomalaisurheilijoiden menestys on keskeisin uutiskriteeri.

Olympialaisten ensimmäisen kilpailuviikon uutisoinnista löytyy neljä päädiskurssia: toivottavan suomalaismenestyksen diskurssi, uuden sukupolven suomalaisurheilijan diskurssi, suomalaisen yhtenäisyyden diskurssi sekä erikoisen ja eksoottisen ulkomaalaisen diskurssi.

Tutkimuksen johtopäätöksiä ovat, että suomalaisuus ylikorostuu olympialaisten uutisoinnissa, mutta urheilujournalismia ei voi enää nykypäivänä syyttää kritiikittömyydestä. Suomalaisurheilijoita ei käsitellä puolueellisesti, vaikka Suomi ja suomalaisuus on mediassa vahvasti esillä. Johtopäätöksissä todetaan myös, että urheilujournalismi on menestyskeskeistä.

Sports journalism is often accused of uncritical promotion of sport and biased evaluation of the performance of the Finnish athletes. Sports has been in a major role in the construction of the Finnish national identity throughout history and the media have played a significant role in it. This study examines how nationalism was reflected in the Finnish sports media during the 2018 Pyeongchang Winter Olympics.

The theoretical section covers the history and characteristics of the Finnish sports journalism. In addition, the theoretical section discusses the relationship between nationalism and the sports media.

The material of the study is the sports pages of Aamulehti, Helsingin Sanomat and Ilta-Sanomat during the first week of the Olympics. The material has been analyzed by quantitative and qualitative methods. The main method of the study is discourse analysis.

The study indicates that most of the news about the Olympics is related to Finnish athletes. The success of the Finnish athletes is the most important news criterion.

There are four main discourses that can be found in the material: the discourse of wanting success for the Finnish athletes, the discourse of new generation of Finnish athletes, the discourse of Finnish unity, and the discourse of strange and exotic foreigners.

The study's conclusion is that Finnish nationality is overemphasized in the Finnish sports media but sports journalism can no longer be accused of lack of critique. Stories about Finnish athletes are not biased, although Finland and Finnish nationality are seen as important. The conclusion also states that sports journalism is interested in success.