Kohti rytmistä taituruutta : Rytmisten ilmiöiden analysointia Ari Hoeningin kappaleesta Lines of Oppression

Abstract

Tämä opinnäytetyö on laadullinen tapaustutkimus jazzrumpali ja -säveltäjä Ari Hoeningin kappaleesta Lines of Oppression. Työ on sekä toiminnallinen että kirjallinen. Erityisesti tutkitaan Hoeningin kappaleessa improvisoituna sekä sävellettynä esiintyvää polyrytmiikkaa. Aiheeseen liittyvän käsitteistön ollessa jokseenkin sirpaleinen, työssä käytetään lähinnä Hoeningin itsensä oppikirjoissaan lanseeraamaa käsitteistöä. Keskeisimpiä käsitteitä ovat ydinrytmi, ydingroove, rytminen uudelleensijoittelu, kappaleen muoto sekä metrinen modulaatio.

Työ on ennen kaikkea tekijän tutkiva oppimismatka Hoeningin tapaan käsitellä rytmiikkaa, mutta yhden soittajan sanavaraston ymmärtämisellä on toki yleishyödyllinen vaikutus, mikäli oletetaan, että muiden nykyajan jazzmuusikoiden kielistä löytyy samankaltaisia piirteitä. Olennainen osa tutkimusprosessia on ollut menetelmällisesti paitsi tutkiva oppiminen, myös musiikkianalyyttinen työskentely, eli transkriptioiden tekeminen ja niiden analysointi.

Työssäni onnistuin rakentamaan kokonaiskuvan kappaleessa esiintyvistä polyrytmisistä aihioista. Tutkimusprosessi koostui samanaikaisesti transkriptiosta, analyysista ja teoreettisesta pohdinnasta. Tämä työ auttaa ymmärtämään Ari Hoeningin ja jossakin määrin myös muiden samaa tyylisuuntaa edustavien muusikoiden tapaa käsitellä rytmiikkaa

This thesis is a qualitative case study about a music piece called “Lines of Oppression”, written by jazz drummer and composer Ari Hoening. The thesis is both literary and functional. The main subject is the polyrhythmics found in Hoenings piece, both improvised and composed. The terminology regarding the subject being somewhat fragmented, most terms have been borrowed directly from Hoening’s own teaching materials. The most fundamental terms are core rhythm, core groove, rhythmic displacement, form and metric modulation.

This thesis is above all an exploratory learning journey into Hoening’s way of approaching rhythmics but understanding a single musician’s vocabulary has also a more universal impact assuming that similar traits are found in other modern jazz musicians’ languages. In addition to exploratory learning, transcription and music analysis are also the main research methods in this study.

In the research, I managed to grasp the overview about polyrhythmics in the piece. The process contained transcription, analysis and theoretical speculation simultaneously. This study is helpful to anyone who is interested in Ari Hoening’s or to some extent other similar artists’ way of handling rhythmics.