"Mustako ammattiin?" : Hämeenlinnan seudun maahanmuuttajien toiveita ammatilliselle koulutukselle
Piikkilä, Tuulikki; Saarinen, Ari (2010)
Piikkilä, Tuulikki
Saarinen, Ari
Hämeen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005189741
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005189741
Tiivistelmä
Tämä kehittämistyö tarkasteli Hämeenlinnan seudun maahanmuuttajien toiveita ammatilliselle koulutukselle.
Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle ja huoltosuhteen tasapainon muuttuminen tuovat uudenlaisia jännitteitä myös työvoimatarpeeseen. Useissa aikaisemmissa tutkimuksissa ja selvityksissä on todettu, että me suomalaiset yhteiskuntana, yksittäisinä toimijoina, työnantajina tai työyhteisöinä emme osaa hyödyntää maahanmuuttajien osaamista tai emme anna sille arvoa. Maahanmuuttajan arvokas ja usein motivoitunut osaaminen jää piiloiseksi.
Kehittämistyön tarkastelu aloitettiin luomalla teoreettinen katsaus aihepiiriä koskevaan aikaisempaan tutkimukseen, sekä asettamalla kehittämistyön peruskäsitteet. Avainkäsitteinä toimivat maahanmuuttaja sekä ammatillinen koulutus. Käsitteitä avattiin tarkastelemalla niiden teoreettista sisältöä. Lisäksi tarkasteltiin maahanmuuttajia ja heidän koulutustaan koskevaa normipohjaa sekä ammatillisen koulutuksen tarjontaa Hämeenlinnassa.
Kehittämistyö oli kvalitatiivinen. Kehittämistyön aineisto hankittiin haastattelemalla Hämeenlinnan seudulla työskenteleviä maahanmuuttajia. Haastattelut toteutettiin puoliavoimella haastattelulomakkeella, jolloin kaikille haastateltaville esitettiin samat kysymykset samassa muodossa. Teoreettinen viitekehys koostui artikkeleista, kirjallisuudesta, tutkimuksista ja opinnäytetöistä.
Aineiston analysoinnissa haastatteluita tarkasteltiin suhteessa luotuun teoreettiseen viitekehykseen. Kehitystyössä selvisi, että keskeisin maahanmuuttajia koskeva toive (ammatilliselle) koulutukselle on suomen kielen opetusta koskeva tarve. Haastatellut totesivat suomen kielen osaamisen olevan avain yhteiskunnalliseen toimijuuteen. Haastatellut katsoivat myös, että osa maahanmuuttajille suunnatusta koulutuksesta oli näennäiskoulutusta, jolla ei ollut todellista merkitystä työllistymiseen tai ammatillisen osaamisen kehittymiseen.
Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle ja huoltosuhteen tasapainon muuttuminen tuovat uudenlaisia jännitteitä myös työvoimatarpeeseen. Useissa aikaisemmissa tutkimuksissa ja selvityksissä on todettu, että me suomalaiset yhteiskuntana, yksittäisinä toimijoina, työnantajina tai työyhteisöinä emme osaa hyödyntää maahanmuuttajien osaamista tai emme anna sille arvoa. Maahanmuuttajan arvokas ja usein motivoitunut osaaminen jää piiloiseksi.
Kehittämistyön tarkastelu aloitettiin luomalla teoreettinen katsaus aihepiiriä koskevaan aikaisempaan tutkimukseen, sekä asettamalla kehittämistyön peruskäsitteet. Avainkäsitteinä toimivat maahanmuuttaja sekä ammatillinen koulutus. Käsitteitä avattiin tarkastelemalla niiden teoreettista sisältöä. Lisäksi tarkasteltiin maahanmuuttajia ja heidän koulutustaan koskevaa normipohjaa sekä ammatillisen koulutuksen tarjontaa Hämeenlinnassa.
Kehittämistyö oli kvalitatiivinen. Kehittämistyön aineisto hankittiin haastattelemalla Hämeenlinnan seudulla työskenteleviä maahanmuuttajia. Haastattelut toteutettiin puoliavoimella haastattelulomakkeella, jolloin kaikille haastateltaville esitettiin samat kysymykset samassa muodossa. Teoreettinen viitekehys koostui artikkeleista, kirjallisuudesta, tutkimuksista ja opinnäytetöistä.
Aineiston analysoinnissa haastatteluita tarkasteltiin suhteessa luotuun teoreettiseen viitekehykseen. Kehitystyössä selvisi, että keskeisin maahanmuuttajia koskeva toive (ammatilliselle) koulutukselle on suomen kielen opetusta koskeva tarve. Haastatellut totesivat suomen kielen osaamisen olevan avain yhteiskunnalliseen toimijuuteen. Haastatellut katsoivat myös, että osa maahanmuuttajille suunnatusta koulutuksesta oli näennäiskoulutusta, jolla ei ollut todellista merkitystä työllistymiseen tai ammatillisen osaamisen kehittymiseen.