Eron jälkeinen isyys – kuinka isät huomioidaan huoltajana lasten käyttämissä palveluissa? : ”Molemmat vanhemmat ovat ihmisiä, joita tulisi kohdella tasavertaisesti"
Nevalainen, Petra; Tigerstedt, Mona (2018)
Nevalainen, Petra
Tigerstedt, Mona
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060612881
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060612881
Tiivistelmä
Julkisesta keskustelusta, sekä Miessakit ry:ltä nousi esiin sama huolestuttava asia: isät jäävät liian usein vaille heille kuuluvia tietoja lapsensa asioista. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää, millaisena isät kokevat asemansa yhteishuoltajana varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja neuvolapalveluissa, sekä kuinka isät toivovat tulevansa huomioiduksi. Tavoitteenamme on herätellä isien ja perheiden kanssa työskenteleviä pohtimaan, miten he itse huolehtivat, että molemmat vanhemmat tulevat huomioiduksi tasa-arvoisesti. Isien kokemuksien myötä työntekijät saavat toivottavasti lisää uusia näkökulmia työskentelyynsä.
Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen avulla selvitimme, kuinka isät asian kokevat. Tutkimuksen tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä, johon vastasi yhteensä 16 isää. Sisällönanalyysimme oli aineistolähtöistä. Teoreettisena viitekehyksenä käytimme isyyteen, perheeseen, lapsen kehitykseen ja avioeroon liittyvää kirjallisuutta sekä valtakunnallisia varhaiskasvatus-, esiopetus- ja perusopetussuunnitelmia sekä Suomen lainsäädäntöä.
Haastatteluista selvisi, että noin puolet iseistä kokee tulevansa huomioiduksi huonosti tai erittäin huonosti huoltajana. Yli puolesta vastauksista nousi esille, etteivät isät tienneet lastensa käyttämien palveluiden sopimuksien sisältöä tai sopimuksia ei ole tehty ollenkaan. Positiivisena asiana vastauksista nousi esille, että lasten asioista oli saatu sovittua yksimielisesti yli puolissa tapauksista, vaikka yksittäisissä tapauksissa oli tarvittu asianajajaa. Selkeästi suurimpana toiveena vastauksista selvisi, että isät toivovat perheiden kanssa työskenteleviä kohtelemaan vanhempia tasa-arvoisemmin.
Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen avulla selvitimme, kuinka isät asian kokevat. Tutkimuksen tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä, johon vastasi yhteensä 16 isää. Sisällönanalyysimme oli aineistolähtöistä. Teoreettisena viitekehyksenä käytimme isyyteen, perheeseen, lapsen kehitykseen ja avioeroon liittyvää kirjallisuutta sekä valtakunnallisia varhaiskasvatus-, esiopetus- ja perusopetussuunnitelmia sekä Suomen lainsäädäntöä.
Haastatteluista selvisi, että noin puolet iseistä kokee tulevansa huomioiduksi huonosti tai erittäin huonosti huoltajana. Yli puolesta vastauksista nousi esille, etteivät isät tienneet lastensa käyttämien palveluiden sopimuksien sisältöä tai sopimuksia ei ole tehty ollenkaan. Positiivisena asiana vastauksista nousi esille, että lasten asioista oli saatu sovittua yksimielisesti yli puolissa tapauksista, vaikka yksittäisissä tapauksissa oli tarvittu asianajajaa. Selkeästi suurimpana toiveena vastauksista selvisi, että isät toivovat perheiden kanssa työskenteleviä kohtelemaan vanhempia tasa-arvoisemmin.