Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Savonia-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Savonia-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Vasikat tuotantoeläimiksi : Tilastot rahaksi Nurmeksessa

Saatsi, Esko (2018)

 
Avaa tiedosto
Saatsi_Esko.pdf (811.6Kt)
Lataukset: 


Saatsi, Esko
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061113430
Tiivistelmä
Maailma muuttuu ja siinä mukana myös Suomi. Suomi on kansainvälisillä maatalousmarkkinoilla pieni toimija. Toi-miva ja omavarainen kotimainen maatalous- ja elintarviketuotanto on tärkeä niin kansalaisten kuin myös turvalli-suuden kannalta. Nurmeksen kaupungin strategialla, Pikes Oy:n elinkeino-ohjelmalla, Pielisen Karjalan maaseutu-palveluiden maaseutustrategialla ja TEHO-ohjelmalla oli tavoitteena laatia askelmerkit Nurmeksen jo ennestään menestyvän maatalouselinkeinon jatkumolle. Työn toimeksiantajana toimi Nurmeksen kaupunki ja hallintojohtaja Riikka Boren.

Opinnäytetyössä tähdättiin perusmaatalouden nykytilasta tulevaisuuteen ja niihin vaihtoehtoihin, joilla perusmaata-lous saadaan menestymään alati kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Työtä tehtiin eri työryhmissä. Merkittävin ryhmä työn eteenviemisessä oli vuonna 2013 muodostettu Pielisen Karjalan maaseudun kehittäjäryhmä.

Työn merkittävin tavoite oli löytää maatalouden kehittämismahdollisuuksia Nurmeksessa. Keskittymällä paranne-taan tehokkuutta. Kehittyvän maatilayrityksen on investoitava koko ajan, että pysyy mukana, investoinnin on pa-rannettava kannattavuutta. Yrittäjillä on oltava määrätietoinen kehittymissuunnitelma, jolla tähdätään parempaan kannattavuuteen. On oltava ylpeä työstään, suunnitelmallista vapaa-aikaa ja työn oltava hauskaa, ajattelutapa posi-tiiviseksi. On vertailtava toisten tilojen menettelyjä oppimismielessä. Maatilaa on johdettava kuin yritystä.

Kunnossa oleva infrastruktuuri mahdollistaa maaseudulla mm. yritysten toiminnan ja biotalouden kehittymisen har-vaan asutulla maaseudulla. Kunnossa oleva infra on myös yksi tärkeimmistä harvaan asutun maaseudun markki-nointikeinoista yrityksille ja yritysten perustamisille. Nurmeksen kaupunki on satsannut ja investoinut infraan viime vuosina merkittävästi saadakseen yrityksiä kaupunkiin. Perusmaatalouselinkeinokin tarvitsee jatkossa vastaavanlai-sia satsauksia yhdessä muiden toinijoiden kanssa, jotta perusmaatalouden edellytykset saadaan turvattua.

Perusmaatalouden pitäisi rueta pian toimimaan osakeyhtiömallipohjalta. Pellot täytyy pitää viljeltynä ja lohkokokoon tulee myös kiinnittää huomiota. Lohkokoko mieluummin yli 5 hehtaaria. Suomen tulisi nyt vain päästä yli tämä noin viisi vuotta kestävä ylimenovaihe. Myös Nurmeksella on mahdollisuus päästä osalliseksi tästä maailmanlaajuisesta elintarvikeketjun menestystarinasta. Nykyiset rakenteet on saatava päivitetyksi nykyaikaisiksi ja ihmisten ajattelu-malli on saatava muuttumaan.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste