Urajärven kartanon tapettikokoelman rullat ja fragmentit : Dokumentointi ja säilytys
Kymäläinen, Anna- Maria (2010)
Kymäläinen, Anna- Maria
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052410357
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052410357
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Tämän opinnäytetyön aiheena oli Urajärven kartanomuseon vintillä säilyneen tapettikokoelman dokumentointi ja siihen liittyvät materiaalitutkimukset. Työssä käsiteltiin neljäätoista eri boordi- ja tapettimallia, yhteensä 79 erikokoista ja -kuntoista fragmenttia ja -rullaa. Tapettidokumentointi kuuluu laajaan Urajärven kartanon konservointi- ja kunnostushankkeeseen, joka käynnistyi syksyllä 2008. Työ tehtiin yhteistyössä Museoviraston ja Suomen Kansallismuseon kanssa.
Opinnäytetyöhön valitut tapetti- ja boordimallit olivat kartanon päärakennuksen ja sivurakennuksen interiöörien tapetteja, joista osa on edelleen alkuperäisellä paikallaan museossa. Tapetit ovat peräisin pääasiassa 1900-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä. Dokumentoinnin ja ulkoisia vaurioita kuvaavan kartoituksen lisäksi tapeteista tutkittiin niiden kemiallista vaurioitumista erilaisten analyyttisten menetelmien avulla. Tapettipapereista analysoitiin niiden sisältämät kuidut sekä massanvalmistukseen käytettyjä menetelmiä. Paperin happamoitumista tutkittiin pH-mittauksilla. Lisäksi tehtiin alustavat pigmenttitutkimukset kartanon päärakennuksen salin tapetille ja boordille. Dokumentoinnin yhteydessä tapetit ja boordit saivat esinenumerot, ja opinnäytetyön aikana kerätyt dokumentointitiedot tullaan tulevaisuudessa siirtämään Museoviraston käyttämään Musketti-museotietojärjestelmään osaksi Urajärven kartanon kokoelmaa.
Kaikkien opinnäytetyössä käsiteltyjen tapettien ja boordien kuvioaiheet tallennettiin digitaaliseen muotoon. Kuvia voidaan käyttää apuna tutkimustyössä ja näin vähentää hauraiden tapettien käsittelyä. Digitaalisen kuvamateriaalin käytettävyyttä testattiin onnistuneella tulostuskokeilulla: Värien tarkkuus suurmustesuihkutulostimella oli erinomainen tapettirekonstruktiota varten.
Tapeteille tehdyt analyyttiset tutkimukset vahvistivat tapettipaperien kemiallisen ja fysikaalisen vaurioitumisen olevan melko pitkällä. Tapettikokoelman säilytyspaikkana toimineen vintin olosuhteet ovat oletettavasti nopeuttaneet tapettien vaurioitumista. Stabiileissa säilytysolosuhteissa tapettien kemiallinen vaurioituminen voisi hidastua tai jopa pysähtyä kokonaan. Tapettien varastointia varten suunniteltiin pakkauslaatikko, jota voidaan käyttää Urajärven kartanon näytekokoelman säilyttämiseen. Oikeanlaiset säilytysmateriaalit suojaavat tapetteja käsittelyn aiheuttamalta kulumiselta ja lisävaurioilta.
Tämän opinnäytetyön aiheena oli Urajärven kartanomuseon vintillä säilyneen tapettikokoelman dokumentointi ja siihen liittyvät materiaalitutkimukset. Työssä käsiteltiin neljäätoista eri boordi- ja tapettimallia, yhteensä 79 erikokoista ja -kuntoista fragmenttia ja -rullaa. Tapettidokumentointi kuuluu laajaan Urajärven kartanon konservointi- ja kunnostushankkeeseen, joka käynnistyi syksyllä 2008. Työ tehtiin yhteistyössä Museoviraston ja Suomen Kansallismuseon kanssa.
Opinnäytetyöhön valitut tapetti- ja boordimallit olivat kartanon päärakennuksen ja sivurakennuksen interiöörien tapetteja, joista osa on edelleen alkuperäisellä paikallaan museossa. Tapetit ovat peräisin pääasiassa 1900-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä. Dokumentoinnin ja ulkoisia vaurioita kuvaavan kartoituksen lisäksi tapeteista tutkittiin niiden kemiallista vaurioitumista erilaisten analyyttisten menetelmien avulla. Tapettipapereista analysoitiin niiden sisältämät kuidut sekä massanvalmistukseen käytettyjä menetelmiä. Paperin happamoitumista tutkittiin pH-mittauksilla. Lisäksi tehtiin alustavat pigmenttitutkimukset kartanon päärakennuksen salin tapetille ja boordille. Dokumentoinnin yhteydessä tapetit ja boordit saivat esinenumerot, ja opinnäytetyön aikana kerätyt dokumentointitiedot tullaan tulevaisuudessa siirtämään Museoviraston käyttämään Musketti-museotietojärjestelmään osaksi Urajärven kartanon kokoelmaa.
Kaikkien opinnäytetyössä käsiteltyjen tapettien ja boordien kuvioaiheet tallennettiin digitaaliseen muotoon. Kuvia voidaan käyttää apuna tutkimustyössä ja näin vähentää hauraiden tapettien käsittelyä. Digitaalisen kuvamateriaalin käytettävyyttä testattiin onnistuneella tulostuskokeilulla: Värien tarkkuus suurmustesuihkutulostimella oli erinomainen tapettirekonstruktiota varten.
Tapeteille tehdyt analyyttiset tutkimukset vahvistivat tapettipaperien kemiallisen ja fysikaalisen vaurioitumisen olevan melko pitkällä. Tapettikokoelman säilytyspaikkana toimineen vintin olosuhteet ovat oletettavasti nopeuttaneet tapettien vaurioitumista. Stabiileissa säilytysolosuhteissa tapettien kemiallinen vaurioituminen voisi hidastua tai jopa pysähtyä kokonaan. Tapettien varastointia varten suunniteltiin pakkauslaatikko, jota voidaan käyttää Urajärven kartanon näytekokoelman säilyttämiseen. Oikeanlaiset säilytysmateriaalit suojaavat tapetteja käsittelyn aiheuttamalta kulumiselta ja lisävaurioilta.