Perhetyön käytännön ja käsitteiden eroavaisuudet : Sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain näkökulmista

Abstract

Uudistunut sosiaalihuoltolaki tuli voimaan 1.4.2015. Sen yhtenä tavoitteena oli siirtää lastensuojelulaista avohuollon palveluita sosiaalihuoltolain mukaisiksi, erityisesti varhaisen tuen ja ennalta ehkäisevien palveluiden osalta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten uudistetun sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaista perhetyötä toteutetaan Jyväskylän ja Äänekosken kunnissa. Tavoitteena oli tarkastella, mitkä perusteet vaikuttavat uudistetun sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaisen perhetyön tarjoamiseen asiakkaalle. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, eroaako käytännöt Jyväskylän ja Äänekosken kunnissa. Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen ja aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Aineisto hankittiin sähköisen kyselyn avulla, ja siihen vastasi 11 työntekijää Jyväskylän sekä Äänekosken kunnista. Sähköinen kysely koostui sekä monivalinta- että avoimista kysymyksistä. Kyselylomake tehtiin yhteistyössä Keski-Suomen Lapsi – ja perhepalveluiden muutosohjelman Jyväskylän työntekijöiden kanssa. Tutkimuksessa selvisi, että lastensuojelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön muodot ovat hyvin saman tyylisiä. Lastensuojelulain mukaisessa perhetyössä korostuu enemmän työskentelyn tavoitteellisuus, ja asiakkuuden pituudet ovat pidempiä kuin sosiaalihuoltolain mukaisessa perhetyössä. Yleisimmät syyt perhetyön alkamiselle olivat vanhempien uupumus, päihde- ja mielenterveys ongelmat sekä huoli lapsesta.

The Reformed Social Welfare Act became effective on the 1st of April 2015. One of its objectives was to transfer community services from the Child Welfare Act to the Social Welfare Act, especially early support services and preventive services. The purpose of the study was to examine how family work was implemented in the municipalities of Jyvaskyla and Aanekoski according to the reformed Social Welfare Act and the Child Welfare Act. The aim was to examine which criteria would affect the provision of the family work according to the reformed Social Welfare Act and the Child Welfare Act. Another aim was to determine whether there were differences between the practices in the municipalities of Jyvaskyla and Aanekoski. The thesis had a qualitative research approach, and the data was analyzed by using themes. The data was obtained by using an online survey that was answered by 11 employees from the municipalities of Jyvaskyla and Aanekoski. The survey consisted of multiple choice and open questions. The questionnaire was made in co-operation with the Central Finland Children and Family Services Change Program in Jyvaskyla. According to the results, the forms of family work were quite identical under the Child Welfare Act and the Social Welfare Act. The Child Welfare Act emphasizes more goal-oriented work, and the customer relationship is longer than in the family work under the Social Welfare Act. The most common reasons for starting family work were parental exhaustion, substance abuse and mental health problems and concerns for the child.