Yhden hengen liikkuvan päivystysyksikön perehdytysprosessin kehittäminen työntekijöiden näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän (Eksote) Lappeenrannassa aloittaneen ensihoidon yhden hengen liikkuvan päivystysyksikön työntekijöiden perehdyttämisen onnistumista työntekijöitä haastattelemalla. Haastatteluiden perusteella laadittiin ehdotus Imatralla aloittaneen yksikön perehdytyssuunnitelmaksi.

Opinnäytetyön aineisto kerättiin yksilöhaastatteluina. Haastattelukysymykset olivat puolistrukturoituja. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin, analysoitiin ja pelkistettiin. Pelkistetyt ilmaukset jaettiin alaluokkiin ja lopulta yläluokkiin, jotka vastasivat alkuperäisiin tutkimuskysymyksiimme.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että hyvin onnistuneina ja tarpeellisina asioina perehdytyksessä koettiin iStat-laitekoulutus, potilastietojärjestelmäkoulutus, turvallisuuteen liittyvää koulutus sekä tietyt hoidolliset koulutukset. Tulosten perusteella perehdytys koettiin yleisesti onnistuneeksi. Pääasiassa mitään koulutusta ei pidetty turhana. Perehdytysajan suhteen tuloksissa nähtiin ristiriitaa. Erityisesti uusien työntekijöiden perehdyttämiseen käytetty aika koettiin riittämättömäksi. Perehdytyksen jatkuvuutta pidettiin onnistuneena, ja työntekijöiden kouluttamista jatkettiin yksikön toiminnan alettua.

Perehdytykseen kaivattiin lisää tietoa yksikön toimintamallin toteutuksesta, yksikön tehtävistä sekä yhteistyökumppaneista. Tulosten perusteella kirjallinen perehdytyssuunnitelma, kirjausohje sekä kirjalliset toimintaohjeet koettiin tarpeellisiksi. Ensihoidossa työskentelemättömien henkilöiden nähtiin kaipaavan lisäksi koulutusta ensihoitoon liittyvien asioiden suhteen. Ensihoidon ja päivystyksen tiedottamista yhden hengen liikkuvan päivystysyksikön toiminnasta pidettiin puutteellisena.

Tulosten mukaan perehdytysrungon olemassaoloa, teoriakoulutusta ja perehdytysvuoroja yksikön mukana pidettiin tärkeinä. Haastattelujen perusteella perehdytyksen alussa tulisi käsitellä yksikössä työskentelyn perusasiat, toiminnan tarkoitus ja yhteistyökumppanit. Jatkokoulutus työn ohessa nähtiin tarpeelliseksi.

The purpose of the study was to create a proposition of an orientation process for the new emergency care unit in Imatra. This was done by interviewing the emplyees of the equivalent emergency care unit in Lappeenranta. A report and a proposition for the orientation process was compiled based on these responses to the Project Manager of Eksote.

The information was gathered from literature, international research papers, Eksote materials and internet. The theoretical background consists of introducing the orientation process, the health care services taken home and the arrangement of the emergency services.

The results of the study show that the orientation process in Lappeenranta was considered mostly as very successful. There were some parts that needed developing, for example the written material. Based on the results it was important to have a framework for the orientation process, theoretical information and practical training during the orientation process.