Yhdistetyssä bioetanoli- ja biokaasutuotannossa syntyvän mädätysjäännöksen prosessoiminen lannoitetuotteiksi : Mädätysjäännöksen pH-säädön vaikutus Escherichia coli -bakteeriin ja lannoitetuotteiden typpipitoisuuteen
Onikki, Santtu (2018)
Onikki, Santtu
Hämeen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018082114592
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018082114592
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin biokaasureaktorin mädätysjäännöksen pH-säädön vaikutuksia Escherichia coli -bakteeriin ja lannoitetuotteiden – konsentroitu rejektivesi ja kiinteä maanparannusaine – typpipitoisuuteen. Työn toimeksiantaja oli St1 Renewable Energy Oy:n Hämeenlinnan tuotantolaitos. Työn tarkoituksena oli selvittää, soveltuuko natriumhydroksidilla toteutettu pH-säätö sellaiseksi ratkaisuksi, joka takaisi prosessihygienian pysymisen lannoitevalmisteasetuksessa määritetyllä tasolla.
Menetelmän soveltuvuuden selvittämiseksi laitoksen biokaasureaktorin mädätysjäännöksestä otettiin kesän 2018 aikana kaksi näyte-erää. Näytteiden pH:t säädettiin kirjallisuuden perusteella päätetyille tasoille. Tämän jälkeen näytteet ympättiin laskennallisella määrällä laitokselta eristettyä E. coli -kantaa tavoitteena 1 000 pmy/ml lähtötaso. Näytteille tehtiin mikrobiologiset määritykset. Toisen näyte-erän yhteydessä määritettiin myös ympin E. coli -pitoisuus. Lisäksi määritettiin pH-säädetyn ja -säätämättömän näytteen kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuus.
Vaikka pH-säädöllä vaikutti olevan E. colin kasvua inhiboivia vaikutuksia, voitiin todeta, että menetelmää ei bakteerin sopeutumiskyvyn vuoksi voida suositella käytettäväksi. pH-säädön vaikutuksista lannoitetuotteiden typpipitoisuuksiin ei voitu tehdä suoranaisia johtopäätöksiä, koska analyysimenetelmät poikkesivat teollisuuden prosesseista varsin paljon.
Menetelmän soveltuvuuden selvittämiseksi laitoksen biokaasureaktorin mädätysjäännöksestä otettiin kesän 2018 aikana kaksi näyte-erää. Näytteiden pH:t säädettiin kirjallisuuden perusteella päätetyille tasoille. Tämän jälkeen näytteet ympättiin laskennallisella määrällä laitokselta eristettyä E. coli -kantaa tavoitteena 1 000 pmy/ml lähtötaso. Näytteille tehtiin mikrobiologiset määritykset. Toisen näyte-erän yhteydessä määritettiin myös ympin E. coli -pitoisuus. Lisäksi määritettiin pH-säädetyn ja -säätämättömän näytteen kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuus.
Vaikka pH-säädöllä vaikutti olevan E. colin kasvua inhiboivia vaikutuksia, voitiin todeta, että menetelmää ei bakteerin sopeutumiskyvyn vuoksi voida suositella käytettäväksi. pH-säädön vaikutuksista lannoitetuotteiden typpipitoisuuksiin ei voitu tehdä suoranaisia johtopäätöksiä, koska analyysimenetelmät poikkesivat teollisuuden prosesseista varsin paljon.