Itsensätyöllistäminen musiikkialalla : Miten freelancemuusikko näkee yrittäjyyden?
Pyrhönen, Vilma (2018)
Pyrhönen, Vilma
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018082714660
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018082714660
Tiivistelmä
Yrittäjyys ja itsensätyöllistäminen ovat yleisiä musiikkialalla, ja kiinnostus niitä kohtaan on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Alalle on tyypillistä pätkätyöt ja osa-aikaiset työsuhteet, ja vakinaisia täyspäiväisiä työpaikkoja on tarjolla vähän suhteessa muihin aloihin. Musiikkialalla työvoimaa on yli tarpeen ja kilpailu on kovaa, mikä vaikuttaa alentavasti palkkatasoon. Alalla työskentelee paljon freelancereita, jotka ovat asemaltaan palkansaajan ja yrittäjän välimaastossa. Jotta alalla voi työskennellä monipuolisesti freelancerina, on ainakin satunnaisesti oltava mahdollisuus laskuttaa työn tilaajaa. Laskuttamiseen on tarjolla erilaisia laskutuspalveluita ja ohjelmatoimistoja, joiden kautta laskutuksen voi hoitaa ilman omaa yritystä. Moni musiikin ammattilainen kuitenkin perustaa oman yrityksen helpottamaan alalla toimimista.
Työn tarkoituksena on selvittää tutkimushaastattelun keinoin freelancemuusikoiden asenteita yrittäjyyttä kohtaan. Mikä yrittämisessä houkuttaa ja toisaalta mietityttää, ja kuinka paljon yrittämisestä tosiasiassa tiedetään freelancemuusikoiden keskuudessa. Työ on rajattu käsittelemään vain musiikkialan yrittäjyyteen ja itsensätyöllistämiseen liittyviä näkökulmia.
Työn tietoperusta keskittyy kulttuuri- ja musiikkialaan sekä yrittäjyyteen niin musiikkialalla kuin yleisestikin. Musiikkialalle on tyypillistä yrittäjämäinen toiminta, mikä linkittää yrittäjyyden vahvasti musiikkialaan. Itsensätyöllistäminen on pikemminkin sääntö kuin poikkeus, kuten oma toiminimikin. Mutta alalla on myös suuri joukko toimijoita, jotka pyrkivät välttelemään yrittäjyyttä ja yrittäjästatusta.
Työn empiirinen osa on toteutettu laadullisilla tutkimushaastatteluilla, jotka on tehty heinäkuussa 2018. Työtä varten haastateltiin yhteensä viittä musiikkialalla toimivaa freelanceria, joilla on kokemusta alalla työskentelystä vähintään kymmenen vuoden ajalta. Haastateltavista ainoastaan yhdellä oli oma yritys, ja muut olivat harkinneet ainakin jossain elämänsä vaiheessa oman yrityksen perustamista.
Työn tulokset osoittivat, että yrittäjyys nähdään freelancereiden keskuudessa mahdollisuutena, johon voi tarttua, jos elämäntilanne sitä vaatii. Yrittäjyydessä houkuttaa eniten sen tuoma laskuttamisen mahdollisuus. Freelancerit, joiden tulot pohjautuivat pääasiassa yksit-täisiin keikkoihin, osoittivat valmiutta yrittäjyyteen. Kiinnostus oli selvästi vähäisempää niillä freelancereilla, joilla oli vakinainen tulo esimerkiksi pedagogin työstä, ja enemmän menetettävää työttömyysturvan muodossa. Perustiedot yrittäjyydestä ja sen eri muodoista freelancereiden keskuudessa osoittautuivat hatariksi.
Muusikot tarvitsisivat enemmän tietoa ja tukea yrittämiseen, jotta useampi näkisi sen potentiaalisena väylänä musiikkialalla toimimiseen.
Työn tarkoituksena on selvittää tutkimushaastattelun keinoin freelancemuusikoiden asenteita yrittäjyyttä kohtaan. Mikä yrittämisessä houkuttaa ja toisaalta mietityttää, ja kuinka paljon yrittämisestä tosiasiassa tiedetään freelancemuusikoiden keskuudessa. Työ on rajattu käsittelemään vain musiikkialan yrittäjyyteen ja itsensätyöllistämiseen liittyviä näkökulmia.
Työn tietoperusta keskittyy kulttuuri- ja musiikkialaan sekä yrittäjyyteen niin musiikkialalla kuin yleisestikin. Musiikkialalle on tyypillistä yrittäjämäinen toiminta, mikä linkittää yrittäjyyden vahvasti musiikkialaan. Itsensätyöllistäminen on pikemminkin sääntö kuin poikkeus, kuten oma toiminimikin. Mutta alalla on myös suuri joukko toimijoita, jotka pyrkivät välttelemään yrittäjyyttä ja yrittäjästatusta.
Työn empiirinen osa on toteutettu laadullisilla tutkimushaastatteluilla, jotka on tehty heinäkuussa 2018. Työtä varten haastateltiin yhteensä viittä musiikkialalla toimivaa freelanceria, joilla on kokemusta alalla työskentelystä vähintään kymmenen vuoden ajalta. Haastateltavista ainoastaan yhdellä oli oma yritys, ja muut olivat harkinneet ainakin jossain elämänsä vaiheessa oman yrityksen perustamista.
Työn tulokset osoittivat, että yrittäjyys nähdään freelancereiden keskuudessa mahdollisuutena, johon voi tarttua, jos elämäntilanne sitä vaatii. Yrittäjyydessä houkuttaa eniten sen tuoma laskuttamisen mahdollisuus. Freelancerit, joiden tulot pohjautuivat pääasiassa yksit-täisiin keikkoihin, osoittivat valmiutta yrittäjyyteen. Kiinnostus oli selvästi vähäisempää niillä freelancereilla, joilla oli vakinainen tulo esimerkiksi pedagogin työstä, ja enemmän menetettävää työttömyysturvan muodossa. Perustiedot yrittäjyydestä ja sen eri muodoista freelancereiden keskuudessa osoittautuivat hatariksi.
Muusikot tarvitsisivat enemmän tietoa ja tukea yrittämiseen, jotta useampi näkisi sen potentiaalisena väylänä musiikkialalla toimimiseen.