Metsänuudistamisen laatu Päijät-Hämeessä
Järvenpää, Janne (2018)
Järvenpää, Janne
Hämeen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018090414837
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018090414837
Tiivistelmä
Tutkimuksen lähtökohtana oli Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen tarve saada mitattua tietoa maakunnan alueen metsänuudistamiskohteiden onnistumisesta. Vastaavaa tutkimusta ei ole tehty Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen toiminnan aikana, mutta Metsänhoitoyhdistys Itä-Hämeen aikana vastaavan aihepiirin tutkimuksia on tehty kaksi, yli 12 vuotta sitten. Näistä tutkimuksista saatuja tuloksia verrattiin tämän tutkimuksen tuloksiin, joista muodostettiin kokonaiskuvaa Päijät-Hämeen alueen metsänuudistamisen onnistumisesta ja kehityksestä. Aikaisemmista tutkimuksista poiketen tässä tutkimuksessa kartoitettiin paitsi metsänuudistamisen laatu myös hoitotarve kantojen nostokohteilla.
Opinnäytetyön mittaukset suoritti kolme metsätalousinsinööriharjoittelijaa vuoden 2018 toukokuun ja heinäkuun välisenä aikana. Mittaukset alkoivat yhteisellä perehdytyksellä, jonka jälkeen harjoittelijat mittasivat metsäneuvoja-alueittain muodostetusta otannasta kohteita oman harjoittelualueensa mukaan.
Mittausten päätyttyä saaduista mittaustiedoista muodostettiin tulokset, joita verrattiin vuosien 2002 ja 2006 tutkimusten tuloksiin. Tulokset osoittivat merkittävää kokonaisparannusta aikaisempaan, erityisesti kuusen istutusten osalta. Männyn kylvöjen ja istutusten osalta kokonaistulokset pysyivät aikaisempien tutkimusten tuloksiin verrattuna melko samoina hirvieläinten aiheuttamien eri asteisten tuhojen vuoksi. Kannon nostojen tulokset olivat metsänuudistamisen kannalta hyviä. Hoitotarve arvioitiin taimikon perkauksena joko heti, tai 1–2 vuoden päästä tehtäväksi.
Johtopäätöksinä metsänuudistamisen laatu Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeessä on kehittynyt huomattavasti kuusen istutusten osalta aikaisempaan verrattuna joka paikkakunnalla, mutta kehitettävää olisi männylle sopivan uudistamisketjun valinnassa sekä hirvieläinten aiheuttamien tuhojen torjunnassa.
Opinnäytetyön mittaukset suoritti kolme metsätalousinsinööriharjoittelijaa vuoden 2018 toukokuun ja heinäkuun välisenä aikana. Mittaukset alkoivat yhteisellä perehdytyksellä, jonka jälkeen harjoittelijat mittasivat metsäneuvoja-alueittain muodostetusta otannasta kohteita oman harjoittelualueensa mukaan.
Mittausten päätyttyä saaduista mittaustiedoista muodostettiin tulokset, joita verrattiin vuosien 2002 ja 2006 tutkimusten tuloksiin. Tulokset osoittivat merkittävää kokonaisparannusta aikaisempaan, erityisesti kuusen istutusten osalta. Männyn kylvöjen ja istutusten osalta kokonaistulokset pysyivät aikaisempien tutkimusten tuloksiin verrattuna melko samoina hirvieläinten aiheuttamien eri asteisten tuhojen vuoksi. Kannon nostojen tulokset olivat metsänuudistamisen kannalta hyviä. Hoitotarve arvioitiin taimikon perkauksena joko heti, tai 1–2 vuoden päästä tehtäväksi.
Johtopäätöksinä metsänuudistamisen laatu Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeessä on kehittynyt huomattavasti kuusen istutusten osalta aikaisempaan verrattuna joka paikkakunnalla, mutta kehitettävää olisi männylle sopivan uudistamisketjun valinnassa sekä hirvieläinten aiheuttamien tuhojen torjunnassa.