Hiipuvat kerhonohjaajat Turun Mikaelinseurakunnalla : Kuinka motivoida nuoria kerhonohjaajiksi?

Abstract

Isostoiminta houkuttelee joka vuosi vaihtelevan suuren määrän nuoria vapaaehtoiseksi apuohjaajaksi (isosiksi) tuleville rippileireille sekä muihin seurakunnan toimintoihin. Miksi sama ilmiö ei toistu kerhonohjauksen kanssa? Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miksi kerhonohjaaminen ei houkuttele muuten aktiivisia seurakuntanuoria ja miten heitä voisi motivoida mukaan toimintaan. Opinnäytetyö on tehty tilaustyönä työelämälle ja sen tilaaja on Turun Mikaelinseurakunta.

Tutkimustyön menetelminä on käytetty Turun Mikaelinseurakunnalla kerhonohjaajina toimivien kahden nuoren sekä varhaiskasvatuksesta vastaavan työntekijän haastatteluja, kyselyjä nuorille sekä varhaisnuorisotyön työntekijöille ja benchmarking-menetelmää. Käytettyjen menetelmien analysointi tuotti kehittämistyön tuloksen.

Kehittämistyön tuloksena on ohjeistus, miten lisätä kerhonohjaajakoulutuksen kiinnostavuutta ja motivoida nuoria kerhonohjaajiksi. Ohjeistus on laadittu seurakuntia silmällä pitäen, mutta opinnäytetyön tuloksia voi myös muut nuorten vapaaehtoisten parissa työskentelevät organisaatiot hyödyntää tehos-taakseen rekrytointia. Työni laajempana teoreettisena viitekehyksenä toimi nimenomaan nuorten va-paaehtoistoiminta yleisesti.

Yksi tärkeimpiä löydöksiä on tiedonpuute. Useat nuoret olisivat kiinnostuneita ohjaamaan varhaisnuoria, mutta eivät tiedä kerhonohjaamisesta riittävästi lähteäkseen toimintaan mukaan. Isostoiminta vie suurimman osan tiedottamisesta ja jättää kerhonohjaamisen varjoonsa.

Suosittelen kerhonohjaamisesta enemmän tiedottamisen lisäksi yhdistämään isos- ja kerhonohjaajakoulutukset KEISKO-mallin mukaisesti. Tämä tuo nuorille enemmän valinnanmahdollisuuksia koulutuksen jälkeen ja pidemmän päälle yhdistämisellä vähennetään työntekijöiden resursseja. Työntekijöiden kannalta vaikeinta tässä muutoksessa on vain muutos itsessään. Tilaajana toimiva Turun Mikaelinseurakunta aikoo siirtyä KEISKO-mallin mukaiseen koulutukseen lähitulevaisuuden aikana.

Every year varying amount of youth seek to become as a group leader (isonen) for the Evangelic Lutheran Church of Finland. Why the same phenomenon does not happen with club leading? That was the main purpose of this thesis. The objective was to create simple directions how to motivate more youth to become club leaders in the Michael’s parish in Turku.

The data were gathered by conducting two kinds of surveys among active youths and the youth workers, interviews with two club leaders and the youth worker who is responsible of club leaders in the Michael`s parish in Turku and benchmarking group leaders with club leaders. I wanted to get both experience based and professional aspects for the work as I planned the methods to gather the data.

The theoretical framework of this research was volunteer work in general. That is why the research and the results can be used by any organization working with young volunteers.

The used different methods were compared, and results made based on them. The findings indicate that information is the main key to encourage young people to become club leaders. There is not enough information on the subject now and all the available information is too limited. Also, I highly recommend combining the trainings of group and club leading. The subscriber of the thesis is going to transform the trainings into one in the near future.