Metsäalan tunnettavuuden parantaminen Etelä-Pohjanmaalla : Imagon parantaminen ja tunnettavuuden lisääminen peruskoulun yläluokkalaisissa

Abstract

Metsäala on ollut viime vuosina murroksessa ja mielletty laajasti taantuvana alana. Nyt suunta on toinen. Biotalous, uudet tuotteet ja tuotantolaitosuudistukset ovat puhaltaneet alaa kovasti eteenpäin. Positiivinen vire on lisääntynyt metsäalalla ja uutisointi on lisännyt kiinnostusta alalle. Tämän työn tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat nuorten ammatinvalintaan. Erityisen mielenkiinnon kohteina ovat nuorten käsitykset metsäalasta ja hakeutuminen metsäalan koulutukseen Etelä-Pohjanmaalla. Työllä pyritään myös selvittämään, onko tehdyillä markkinointitoimilla saatu aikaan tuloksia ja voidaanko niitä kehittää. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään Suomen koulutusjärjestelmää ja metsä-alaa sekä näiden vaikutusta metsäalan koulutuksen julkisuuskuvaan. Yhteenvedossa vertaillaan alueellisia eroja vastaaviin tutkimuksiin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Etelä-Pohjanmaan peruskoulun yläluokkalaiset. Aineisto kerättiin opinto-ohjaajien ohjaamana internetkyselynä oppilaanohjaustunnilla. Vastauksia saatiin yhteensä 601. Tulosten mukaan työn kiinnostavuus, palkkaus ja hyvät työolosuhteet nousivat tärkeimmiksi asioiksi omaa alaa valittaessa. Alan valinnassa työn kiinnostavuus ja haasteellisuus vaikuttivat eniten. Vanhemmilla, oppilaanohjaajilla ja kaverilla oli vähäinen vaikutus alan valintaan. Tietoa eri aloista oli saatu kiitettävästi, lähes kaikilla tutkimukseen vastanneilla yläkoululaisilla oli tiedossa jokin jatkokoulutus, mihin he olivat peruskoulun jälkeen hakemassa.

The forestry sector have been changing a lot in recent years and it has been widely understood as a field in decline. Now the direction has been changing. Bio economics, new products and investments in production plants have pushed the industry forward. A positive boost has increased the forest sector and news coverage has increased interest in the industry. The aim of this thesis is to find out what young people´s perception of the forest area in South Ostrobothnia is. This research tries to find out whether or not the results of marketing has been achieved and whether they can be developed. The theoretical framework covers the Finnish education system and the forest sector as well as their impact on the image of forestry education. This thesis results are compared to regional differences in earlier research made by Risto Julkunen. A survey was used as one of the research methods. The target group was all the upper classes of South Ostrobothnia’s secondary schools. The material was collected using an internet questionnaire controlled by study counselors at the student counseling sessions. 601 responses were received. The results of the research describe the young people's imagery and perceptions of forestry professions. According to the results, the work attractiveness, pay and good working conditions became important issues when thinking of their own future. The most important things were if the work was interesting and challenging. Parents, student counselors and friends had a minor impact on the choice of studies. The information about the different studies was well received. Almost everybody who responded knew where he or she were going after secondary school.