Mentorointi hoitotyöntekijän perehdytyksessä : Toimintamalli Espoon sairaalan ortopediselle kuntoutusosastolle
Virta, Sanna; Pirttinen, Ella (2018)
Lataukset:
Virta, Sanna
Pirttinen, Ella
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100315641
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100315641
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata mentorointi osana hoitotyöntekijän perehdytystä. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda tutkittuun tietoon perustuva toimintamalli mentoroinnista Espoon sairaalan ortopediselle kuntoutusosastolle. Opinnäytetyö toteutettiin Laurean Learning by Developing –mallin mukaisesti, ja tarve opinnäytetyölle on lähtenyt työelämästä Espoon sairaalan ortopediseltä kuntoutusosastolta, jossa luodaan uuden työntekijän perehdytysmallia. Mentorointitoiminta on tärkeä elementti uuden työntekijän perehdytyksen, sopeutumisen, viihtyvyyden, työpaikkaan sitoutumisen sekä työhyvinvoinnin kannalta.
Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyössä haettiin vastausta kysymykseen, miten mentorointi toteutetaan osana hoitotyöhön perehdytystä. Espoon sairaalan ortopedisen kuntoutusosaston sairaanhoitajien ja lähihoitajien käsityksiä ja kokemuksia selvitettiin alkukartoituksella, jonka vastausprosentti jäi hyvin pieneksi. Kyselyn tuloksia ei voida yleistää koko ortopedistä kuntoutusosastoa koskevaksi.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui mentoroinnista, perehdytyksestä sekä ammatillisesta osaamisesta hoitotyössä. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä, jossa muodostettiin seitsemän osa-aluetta, jotka liittyvät vahvasti mentoroinnin toteuttamiseen. Nämä osa-alueet olivat mentoroinnin lähtökohdat, mentori, mentoroitava, organisaatio, vuorovaikutussuhde, mentorointiprosessi sekä mentoroinnin haasteet. Tutkimustulosten avulla luotiin toimintamalli mentorointiin osana hoitotyöntekijän perehdytystä, jota Espoon sairaalan ortopedinen kuntoutusosasto voi soveltaa omalle osastolleen sopivaksi. Toimintamallin tarkoituksena on luoda osastolle suuntaviivat mentorointitoiminnan aloittamiseen.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että mentorointia voidaan toteuttaa osana hoitotyöntekijän perehdytystä, mutta sen toteuttamiselle ei voida määritellä tarkkaa kaavaa tai protokollaa. Mentoroinnin toteuttamisessa tulee huomioida yksilöllisyys jokaisen mentoriparin kohdalla, eikä asettaa pareja samaan muottiin. Mentoroinnille on kuitenkin hyvä antaa suuntaviivat, joita jokainen mentoripari muokkaa omanlaisekseen kokonaisuudeksi.
Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyössä haettiin vastausta kysymykseen, miten mentorointi toteutetaan osana hoitotyöhön perehdytystä. Espoon sairaalan ortopedisen kuntoutusosaston sairaanhoitajien ja lähihoitajien käsityksiä ja kokemuksia selvitettiin alkukartoituksella, jonka vastausprosentti jäi hyvin pieneksi. Kyselyn tuloksia ei voida yleistää koko ortopedistä kuntoutusosastoa koskevaksi.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui mentoroinnista, perehdytyksestä sekä ammatillisesta osaamisesta hoitotyössä. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä, jossa muodostettiin seitsemän osa-aluetta, jotka liittyvät vahvasti mentoroinnin toteuttamiseen. Nämä osa-alueet olivat mentoroinnin lähtökohdat, mentori, mentoroitava, organisaatio, vuorovaikutussuhde, mentorointiprosessi sekä mentoroinnin haasteet. Tutkimustulosten avulla luotiin toimintamalli mentorointiin osana hoitotyöntekijän perehdytystä, jota Espoon sairaalan ortopedinen kuntoutusosasto voi soveltaa omalle osastolleen sopivaksi. Toimintamallin tarkoituksena on luoda osastolle suuntaviivat mentorointitoiminnan aloittamiseen.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että mentorointia voidaan toteuttaa osana hoitotyöntekijän perehdytystä, mutta sen toteuttamiselle ei voida määritellä tarkkaa kaavaa tai protokollaa. Mentoroinnin toteuttamisessa tulee huomioida yksilöllisyys jokaisen mentoriparin kohdalla, eikä asettaa pareja samaan muottiin. Mentoroinnille on kuitenkin hyvä antaa suuntaviivat, joita jokainen mentoripari muokkaa omanlaisekseen kokonaisuudeksi.