Electronic voucher system. A case of Monze and Mazabuka districts in Zambia.

Abstract

Agriculture is the economic backbone of most countries in the Sub Saharan Africa and Zambia is one such country that places the agricultural sector high on the agenda as the potential engine for economic growth required for poverty reduction. The Government of Zambia for sixteen years has been funding a farmer input support program (FISP) through its Ministry of Agriculture and Livestock’s that provides farmers with subsidized fertilizer and maize seed. The program however experienced many glitches that necessitated the introduction of an electronic voucher system to mitigate the challenges. The e-voucher system targets a pre-determined list of beneficiaries from each selected district in Zambia to use electronic cards to access farm inputs direct from agro-dealers. This study therefore was undertaken to assess the effectiveness of the Electronic voucher system in Monze and Mazabuka districts. These areas were selected because they are at the core of Zambia’s agriculture activities. The study employed a combination of quantitative and qualitative approach (but largely qualitative methods). The measure of how effective the e-voucher was done through, a multi stage sampling procedure using simple random sampling to select some respondents. One hundred farmers, twenty agro dealers and thirteen stakeholders representing a total of hundred and thirtythree (133) were chosen. The study collected data through questionnaires and interviews guides. Interviews were conducted with stakeholders that included Musika Business Initiative, banks, Ministry of Agri-culture representatives, Zambia National farmers union, cooperatives representatives and Argo dealers, while questionnaires were given to smallscale farmers who included men, women, and youths that were direct beneficiaries of FISP. The findings revealed that the e-voucher system was hugely successful, but still required more improvement and input in some areas such as timely disbursement of funds to e-voucher card holders as well as early production and distribution of cards by the participating banks. Sufficient ICT training for agro dealers, improving availability of agro-dealer stock. Most importantly, a nationwide education or training program for farmers and stakeholders involved in implementing the e-voucher needs to be part of the process

Maatalous on useimpien Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden taloudellinen perusta. Sambia on asettanut maatalousalalle suuren aseman, mikä on köyhyyden vähentämiseen tarvittava taloudellisen kasvun moottori. Sambian hallitus on 16 vuoden ajan rahoittanut maatalouden ja karjankasvatuksen ministeriön kautta maanviljelijöiden tuotantotukiohjelmaa (FISP), joka tarjoaa viljelijöille tukea lannoitteista ja maissin siemenistä. Ohjelmassa oli kuitenkin monia haasteita, jotka edellyttivät sähköisen voucher-järjestelmän käyttöönottoa. E-voucher-järjestelmä kohdistaa ennalta määrätyn luettelon tuensaajista jokaisesta valituista piiristä Sambiassa käyttämään sähköisiä kortteja maatalouden tuotantopanosten saamiseksi suoraan maataloustuottajilta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida sähköisen voucher -järjestelmän tehokkuutta Monzen ja Mazabukan alueilla. Nämä alueet valittiin, koska ne ovat Sambian maataloustoiminnan ytimessä. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen lähestymistavan yhdistelmää (mutta suurelta osin kvalitatiivisia menetelmiä). E-voucherin tehokkuutta tutkittiin kohderyhmällä, jossa oli 100 maanviljelijää, 20 agro-jälleenmyyjää ja 13 sidosryhmien edustajaa, joten yksinkertaisen satunnaisotannan koko oli 133. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeiden ja haastattelujen avulla. Haastatteluja käytiin sidosryhmien kanssa, joihin kuului Musika Business Initiative, pankit, maatalousministeriö, Sambian kansallinen viljelijäliitto, osuuskunnan edustajat ja agro-jälleenmyyjät. Kyselylomakkeet annettiin myös FISP-tukiohjelmaan kuuluville pienviljelijöille. Tulokset paljastivat, että e-voucher-järjestelmä oli erittäin menestyksekäs, mutta edellytti silti parannuksia ja panostuksia joillakin aloilla, kuten varojen oikea-aikainen maksaminen e-kuponkikortin haltijoille sekä osallistuville pankeille toimitettujen korttien varhainen tuotanto ja jakelu. Maataloustuotteiden jälleenmyyjät tarvitsevat riittävät tieto- ja viestintätekniikkayhteydet, mikä parantaa maataloustuottajien saatavuutta. Tärkeintä koko prosessissa on, että maanviljelijöille ja sidosryhmille, jotka osallistuvat e-voucherin käyttöönottoon, on oltava maanlaajuinen koulutusohjelma