Yksi asia johti toiseen ja tässä sitä nyt ollaan : Suomen kansan innoittamat sanonnat käännettynä suomalaiselle viittomakielelle
Oinonen, Henna; Kolbe, Jenny (2010)
Oinonen, Henna
Kolbe, Jenny
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052510441
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052510441
Tiivistelmä
Kolbe, Jenny ja Oinonen, Henna
Yksi asia johti toiseen ja tässä sitä nyt ollaan – Suomen kansan innoittamat sanonnat käännettynä suomalaiselle viittomakielelle.
Turku, kevät 2010, 51 s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Turun toimipaikka, viittomakielentulkin koulutusohjelma, viittomakielentulkki (AMK).
______________________________________________________________________
Opinnäytetyön päätavoitteena oli tarkastella ja kääntää suomen kielessä esiintyviä sanontoja suomalaiselle viittomakielelle. Tarve ja innostus työlle syntyi sanontojen tulkkaukseen haasteellisuudesta. Halusimme tarjota viittomakielialalla toimiville ja alasta kiinnostuneille yhden, tulkkaustilanteessa sovellettavan käännösvaihtoehdon.
Käännöstyömme pohjautui kirjailija Pasi Heikuran teoksiin: ”Näissä merkeissä – Suomen kansan latteimmat sanonnat” ja ”Samoilla linjoilla – lisää Suomen kansan latteuksia”. Käännösaineistomme sanonnat valikoituivat työhömme sanontojen tuttuuden ja omien kokemustaustojemme kautta. Käännösprosessissamme saimme tukea ja ohjausta toiselta ohjaajaltamme, viittomakielen lehtori Mari Kalliolta, joka on äidinkieleltään viittomakielinen.
Käännösprosessi eteni analyysin, siirron ja lopullisen muotoilun kautta lähdekielisten sanontojen merkityssisältöjen selvittämisestä kohdekielisiin käännösratkaisuihin. Käännöstyömme koostuu sadasta viittomakielelle käännetystä sanonnasta. Lopullisia käännöksiä tarkastellessamme havaitsimme niissä esiintyviä samankaltaisuuksia, mikä mahdollisti niiden jaon kolmeen, työssä esitettyyn luokkaan. Luokittelun tarkoitus ei kuitenkaan ole rajata käännösvaihtoehtoja vaan havainnollistaa käännetyn aineiston käännösratkaisumahdollisuuksia. Käännösmenetelmien ja luotujen esimerkkilauseiden avulla käännöksiä pyrittiin selkeyttämään ja käytännöllistämään tulkkauksen näkökulmasta. Työn liitteenä on tallenne, johon on valittu ja kuvattu käännösesimerkit kolmijakoisesta luokittelusta.
Kääntäminen viittomakielelle ja viittomien valinta on monivaiheinen ja haastava prosessi, sillä käännösvaihtoehtoja on useita. Käännöstyön aikana viittomakielisiä käännösratkaisuja ja merkityksiä pohdittiin ja tarkasteltiin monista erilaisista, usein tilannesidonnaisistakin, näkökulmista. Visuaalisemman maailmankuvan lisäksi työ on tarjonnut meille mahdollisuuden syventyä suomen kielen sanontoihin ja niiden, joskus monitulkintaisiinkin, merkityssisältöihin ja käyttöyhteyksiin.
______________________________________________________________________
Asiasanat: sanonta, fraasit, idiomit, sananlaskut, sananparret, viittomakieli, kääntäminen, tulkit, tulkkaus
Yksi asia johti toiseen ja tässä sitä nyt ollaan – Suomen kansan innoittamat sanonnat käännettynä suomalaiselle viittomakielelle.
Turku, kevät 2010, 51 s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Turun toimipaikka, viittomakielentulkin koulutusohjelma, viittomakielentulkki (AMK).
______________________________________________________________________
Opinnäytetyön päätavoitteena oli tarkastella ja kääntää suomen kielessä esiintyviä sanontoja suomalaiselle viittomakielelle. Tarve ja innostus työlle syntyi sanontojen tulkkaukseen haasteellisuudesta. Halusimme tarjota viittomakielialalla toimiville ja alasta kiinnostuneille yhden, tulkkaustilanteessa sovellettavan käännösvaihtoehdon.
Käännöstyömme pohjautui kirjailija Pasi Heikuran teoksiin: ”Näissä merkeissä – Suomen kansan latteimmat sanonnat” ja ”Samoilla linjoilla – lisää Suomen kansan latteuksia”. Käännösaineistomme sanonnat valikoituivat työhömme sanontojen tuttuuden ja omien kokemustaustojemme kautta. Käännösprosessissamme saimme tukea ja ohjausta toiselta ohjaajaltamme, viittomakielen lehtori Mari Kalliolta, joka on äidinkieleltään viittomakielinen.
Käännösprosessi eteni analyysin, siirron ja lopullisen muotoilun kautta lähdekielisten sanontojen merkityssisältöjen selvittämisestä kohdekielisiin käännösratkaisuihin. Käännöstyömme koostuu sadasta viittomakielelle käännetystä sanonnasta. Lopullisia käännöksiä tarkastellessamme havaitsimme niissä esiintyviä samankaltaisuuksia, mikä mahdollisti niiden jaon kolmeen, työssä esitettyyn luokkaan. Luokittelun tarkoitus ei kuitenkaan ole rajata käännösvaihtoehtoja vaan havainnollistaa käännetyn aineiston käännösratkaisumahdollisuuksia. Käännösmenetelmien ja luotujen esimerkkilauseiden avulla käännöksiä pyrittiin selkeyttämään ja käytännöllistämään tulkkauksen näkökulmasta. Työn liitteenä on tallenne, johon on valittu ja kuvattu käännösesimerkit kolmijakoisesta luokittelusta.
Kääntäminen viittomakielelle ja viittomien valinta on monivaiheinen ja haastava prosessi, sillä käännösvaihtoehtoja on useita. Käännöstyön aikana viittomakielisiä käännösratkaisuja ja merkityksiä pohdittiin ja tarkasteltiin monista erilaisista, usein tilannesidonnaisistakin, näkökulmista. Visuaalisemman maailmankuvan lisäksi työ on tarjonnut meille mahdollisuuden syventyä suomen kielen sanontoihin ja niiden, joskus monitulkintaisiinkin, merkityssisältöihin ja käyttöyhteyksiin.
______________________________________________________________________
Asiasanat: sanonta, fraasit, idiomit, sananlaskut, sananparret, viittomakieli, kääntäminen, tulkit, tulkkaus