Sote-alan videoneuvottelujärjestelmien käytettävyys ja käyttöönotto

Abstract

Kansa vaatii digipalveluita. Hyppösen ym. (2018) selvityksessä kansalaiset näkivät sähköisten palvelujen hyötyinä mm. omatoimisen terveyden/hyvinvoinnin hoitamisen, rahan ja ajan säästön sekä hoidon tehostumisen. Kansan lisäksi myös maan hallitus antaa painetta sote-alan teknologian kehittämiseen. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2014 julkaiseman Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020:n mukaan sähköisillä palveluilla ja uusilla toimintamalleilla on merkittävä osuus asiakaskeskeisten, kustannustehokkaiden ja vaikuttavien palveluiden toteutumisessa, mikä on sote- uudistuksen yksi keskeinen tavoite. Etelä-Savossa tähän huutoon on vastattu, ja maakunnassa on kehitetty viime vuosina sote-alan digitaalisia palveluita kiitettävällä tahdilla. Kehittämisen vetureina ovat toimineet mm. DigiSote- ja OSSI- hanke. Kehittämisen tuotoksina ovat syntyneet mm. videovälitteinen etävastaanotto ja omaishoitajien etähoito.

Julkaisun ensimmäinen artikkeli kertoo käytettävyystestistä kolmelle eri sote-alan videoneuvottelujärjestelmälle. Käytettävyystestin tarkoituksena oli tutkia ja pohtia eroja videoneuvottelujärjestelmien välillä simuloidussa lääkärin etävastaanotossa potilaan näkökulmasta. Tarkoituksena oli myös antaa neuvoja ja ohjeita järjestelmätoimittajille sote-alan videoneuvottelujärjestelmien suunnitteluun.

Toinen artikkeli kertoo omaishoitajien hoitoon käytetystä videoneuvottelujärjestelmästä OSSI-hankkeessa. Artikkelissa tutkittiin omaishoitajien kokemaa käytettävyyttä ja kuormittavuutta.

Kolmas artikkeli kertoo videovälitteisen järjestelmän käytettävyydestä ja käyttöönotosta sote-alan työtekijöiden näkökulmasta. Tämä oli osa DigiSote-hankkeen Essoten osatoteutusta, jossa otettiin käyttöön videovälitteinen etävastaanotto ja etäkonsultaatio.