Tunneälykäs työntekijä lapsen tunne-elämän tukena : Lastensuojelun laitoshoidossa
Eriksson, Nora; Ihamäki, Jutta (2018)
Eriksson, Nora
Ihamäki, Jutta
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111917460
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111917460
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä erään pääkaupunkiseudun lastensuojelulaitoksen kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, kuinka tunneälykkyys näkyy lastenkodin työntekijöiden osaamisessa, kuinka työntekijät tukevat lapsen tunne-elämää sekä miten tunneälykkyys heijastuu roolissa lapsen tunne-elämän tukijana. Teoriassa kuvaamme lastensuojelua, lapsen arkea lastenkodissa, tasapainoista tunne-elämää osana lapsen hyvinvointia, aikuisen merkitystä lapsen tunne-elämän kehityksessä sekä tunneälykkyyttä lastensuojelussa.
Laadullisena tutkimuksena toteutettavan opinnäytetyön aineistonkeruumenetelminä käytämme sähköistä kyselyä ja teemahaastattelua. Aineiston analyysissä hyödynnämme teemoittelua, tyypittelyä, tilastollista analyysiä sekä teoriaohjautuvaa sisällönanalyysiä. Kyselyyn saatiin kuusi vastausta. Tuloksissa merkittävimpinä tunneälyn osatekijöinä korostuvat empatia, optimismi ja stressinsietokyky. Lapsen tunne-elämän tukijan roolia, roolin merkityksiä ja roolissa vaadittavaa osaamista sekä keinoja tukea tunne-elämää työntekijät kuvailevat monipuolisesti.
Haastattelut suoritimme kolmelle työntekijälle. Tuloksista muodostuu kaksi pääkäsitettä: työntekijän tunneälykkyys ja lapsen tunne-elämän tukeminen. Työntekijän tunneälykkyys koostuu yläkäsitteistä intrapersoonallinen, interpersoonallinen ja muu tunneälyyn perustuva osaaminen. Lapsen tunne-elämän tukeminen muodostuu yläkäsitteistä lapsen tunne-elämän tuen tarve ja työntekijä lapsen tunne-elämän tukena. Kyselyn ja haastattelun aineistojen perusteella voimme todeta työntekijöillä olevan tietoa lapsen tunne-elämän kehityksestä, tasapainoisen tunne-elämän merkityksestä osana hyvinvointia sekä tunneälyyn perustuvaa osaamista, joka näkyy myös roolissa tunne-elämän tukijana. Tieto tunneälystä jää melko pinnalliseksi. Tunneälyteorioihin perehtyminen voisi auttaa työntekijöitä hyödyntämään tunneälyä työssään laaja-alaisemmin, sillä työntekijöillä on halua kehittää omaa ammatillista toimintaansa.
Opinnäytetyö oli haastava, mutta opettava kokemus. Suurimmaksi haasteeksi osoittautui aiheen laajuus ja jatkuva rajaaminen. Jatkotutkimusaiheeksi esitämme tunneälyn merkityksien tutkimista muualla lastensuojelussa tai toisessa asiakasryhmässä, kuten mielenterveyskuntoutujien tai kehitysvammaisten kanssa.
Laadullisena tutkimuksena toteutettavan opinnäytetyön aineistonkeruumenetelminä käytämme sähköistä kyselyä ja teemahaastattelua. Aineiston analyysissä hyödynnämme teemoittelua, tyypittelyä, tilastollista analyysiä sekä teoriaohjautuvaa sisällönanalyysiä. Kyselyyn saatiin kuusi vastausta. Tuloksissa merkittävimpinä tunneälyn osatekijöinä korostuvat empatia, optimismi ja stressinsietokyky. Lapsen tunne-elämän tukijan roolia, roolin merkityksiä ja roolissa vaadittavaa osaamista sekä keinoja tukea tunne-elämää työntekijät kuvailevat monipuolisesti.
Haastattelut suoritimme kolmelle työntekijälle. Tuloksista muodostuu kaksi pääkäsitettä: työntekijän tunneälykkyys ja lapsen tunne-elämän tukeminen. Työntekijän tunneälykkyys koostuu yläkäsitteistä intrapersoonallinen, interpersoonallinen ja muu tunneälyyn perustuva osaaminen. Lapsen tunne-elämän tukeminen muodostuu yläkäsitteistä lapsen tunne-elämän tuen tarve ja työntekijä lapsen tunne-elämän tukena. Kyselyn ja haastattelun aineistojen perusteella voimme todeta työntekijöillä olevan tietoa lapsen tunne-elämän kehityksestä, tasapainoisen tunne-elämän merkityksestä osana hyvinvointia sekä tunneälyyn perustuvaa osaamista, joka näkyy myös roolissa tunne-elämän tukijana. Tieto tunneälystä jää melko pinnalliseksi. Tunneälyteorioihin perehtyminen voisi auttaa työntekijöitä hyödyntämään tunneälyä työssään laaja-alaisemmin, sillä työntekijöillä on halua kehittää omaa ammatillista toimintaansa.
Opinnäytetyö oli haastava, mutta opettava kokemus. Suurimmaksi haasteeksi osoittautui aiheen laajuus ja jatkuva rajaaminen. Jatkotutkimusaiheeksi esitämme tunneälyn merkityksien tutkimista muualla lastensuojelussa tai toisessa asiakasryhmässä, kuten mielenterveyskuntoutujien tai kehitysvammaisten kanssa.