Tunneälykäs työntekijä lapsen tunne-elämän tukena : Lastensuojelun laitoshoidossa

Abstract

Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä erään pääkaupunkiseudun lastensuojelulaitoksen kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, kuinka tunneälykkyys näkyy lastenkodin työntekijöiden osaamisessa, kuinka työntekijät tukevat lapsen tunne-elämää sekä miten tunneälykkyys heijastuu roolissa lapsen tunne-elämän tukijana. Teoriassa kuvaamme lastensuojelua, lapsen arkea lastenkodissa, tasapainoista tunne-elämää osana lapsen hyvinvointia, aikuisen merkitystä lapsen tunne-elämän kehityksessä sekä tunneälykkyyttä lastensuojelussa.

Laadullisena tutkimuksena toteutettavan opinnäytetyön aineistonkeruumenetelminä käytämme sähköistä kyselyä ja teemahaastattelua. Aineiston analyysissä hyödynnämme teemoittelua, tyypittelyä, tilastollista analyysiä sekä teoriaohjautuvaa sisällönanalyysiä. Kyselyyn saatiin kuusi vastausta. Tuloksissa merkittävimpinä tunneälyn osatekijöinä korostuvat empatia, optimismi ja stressinsietokyky. Lapsen tunne-elämän tukijan roolia, roolin merkityksiä ja roolissa vaadittavaa osaamista sekä keinoja tukea tunne-elämää työntekijät kuvailevat monipuolisesti.

Haastattelut suoritimme kolmelle työntekijälle. Tuloksista muodostuu kaksi pääkäsitettä: työntekijän tunneälykkyys ja lapsen tunne-elämän tukeminen. Työntekijän tunneälykkyys koostuu yläkäsitteistä intrapersoonallinen, interpersoonallinen ja muu tunneälyyn perustuva osaaminen. Lapsen tunne-elämän tukeminen muodostuu yläkäsitteistä lapsen tunne-elämän tuen tarve ja työntekijä lapsen tunne-elämän tukena. Kyselyn ja haastattelun aineistojen perusteella voimme todeta työntekijöillä olevan tietoa lapsen tunne-elämän kehityksestä, tasapainoisen tunne-elämän merkityksestä osana hyvinvointia sekä tunneälyyn perustuvaa osaamista, joka näkyy myös roolissa tunne-elämän tukijana. Tieto tunneälystä jää melko pinnalliseksi. Tunneälyteorioihin perehtyminen voisi auttaa työntekijöitä hyödyntämään tunneälyä työssään laaja-alaisemmin, sillä työntekijöillä on halua kehittää omaa ammatillista toimintaansa.

Opinnäytetyö oli haastava, mutta opettava kokemus. Suurimmaksi haasteeksi osoittautui aiheen laajuus ja jatkuva rajaaminen. Jatkotutkimusaiheeksi esitämme tunneälyn merkityksien tutkimista muualla lastensuojelussa tai toisessa asiakasryhmässä, kuten mielenterveyskuntoutujien tai kehitysvammaisten kanssa.

The purpose of the thesis is explaining what the role of emotional intelligence in foster institution is, and how the workers support a child's emotional life. What emotional intelligence competencies and skills are required as a worker, who support a child's emotional life. The thesis is conducted in cooperation with a foster care institution in Helsinki Metropolitan Area. The theoretical part of the thesis introduces a child's everyday life in the foster institution and a balanced emotional life as a part of child's well-being. It also describes the Bar-On's theory of emotional intelligence and important emotional intelligence competencies and skills to a child welfare worker. In addition, we describe in the theoretical part of the thesis the development of a child's emotional life and the importance of the adult in a child's emotional life.

The thesis is a qualitative research, as information is collected through an online survey and semi-structured interview. As in the results part of the thesis, we use themes, a statistical method and a theory-driven content analysis. The online survey was answered by six workers. The three most selected subscales are empathy, optimism and stress tolerance. Workers describe their own role as a child's emotional supporter diversely. In addition, the answers describe what abilities and practical skills are required as a worker who support the child's emotional life. We also conducted a semi-structured interview for three employees. The material of the interviews consists of two main concepts: the emotional intelligence of the worker and the support of a child’s emotional life. The first main concept the emotional intelligence of the worker consists of three top concepts: intrapersonal competence, interpersonal competence and other emotional intelligence competence. The second main concept the support of a child emotional life consists of two top concepts: child's need to emotional support and worker supporting a child's emotional life.

The conclusions from the results are that the workers have knowledge of the development of a child's emotional life and of the adult's role in supporting a child's emotional life. In addition, the workers have emotional intelligence competencies and skills. However, the knowledge of emotional intelligence is rather limited. The workers could take full advantage of their emotional intelligence competencies and skills by gaining more information about emotional intelligence.

The making of the thesis has been a challenging and an educational experience. The biggest challenge we consider is the topic being too broad and the fragmentation of essential information. As a further research topic, we suggest examining the emotional intelligence in another foster care institution or with other customer croup such as mental health rehabilitees or people with an intellectual disability.