Empathy Education in Early Childhood : Creative Methods in a Multicultural Kindergarten

Abstract

The aim of the thesis was to observe and strengthen the existing skills of empathy in children in a multicultural kindergarten, in a group of 3 to 5-year-old children. The group consisted of children with Finnish as a second language, and where some of the children have developmental challenges. Together with the parents and the workers in the kindergarten, we decided upon the participating children according to who would benefit from the workshops the most. One of the aims was to observe possible cultural differences in understanding of the concept of empathy. In addition, one of the aims was to utilise the workshops in our future work and share our findings in a multiprofessional team in the field of early childhood education.

The thesis consisted of functional workshops, where drama education and visual arts were utilised as support for understanding and coping with emotions. The emotions we covered were designed specifically for the needs of this child group. Drama education was carried out in the workshops through a fifth dimension character, who supported the understanding of emotions in every-day life, and with whom the children discovered ways to cope with the situations. Visual arts was utilised with the children by drawing individual emotion cards.

The group of children enjoyed the workshops, and the fifth dimension character helped them name emotions and recognise them in their own lives. During the workshops, the children also started to recognise each other’s emotions and observe individual differences in expressing emotion. The emotion cards created in the workshops had been used at home and discovered useful in the every-day life of the family. The kindergarten group has taken emotion education as a part of the group’s every-day operations with the help of a fifth dimension character.

The development of empathy skills in children is nearly impossible to measure, therefore the observations are merely our subjective point of view. Empathy education could be utilised with long-term operations, which would be re-evaluated after a few months. In this case, the understanding of the concept of empathy could be observed more precisely.

Opinnäytetyön tavoitteena oli havainnoida sekä vahvistaa lasten jo voimassa olevia empatiataitoja monikulttuurisessa päiväkodissa, 3-5-vuotiaiden lasten ryhmässä. Lapsiryhmä koostui lapsista, joilla on suomi toisena kielenä, sekä osalla lapsista on kehityksellisiä haasteita. Yhdessä vanhempien, sekä päiväkodin työntekijöiden kanssa, päätimme osallistuvat lapset sen perusteella, joille työpajat olisivat tarpeellisia. Tavoitteisiin kuului myös mahdollisten kulttuurierojen havainnointi empatian käsityksen ymmärtämisessä. Lisäksi yksi tavoitteista oli työpajojen mahdollinen hyödyntäminen tulevaisuuden työssämme sekä löytöjen jakaminen moniammatillisessa työyhteisössä varhaiskasvatuksen piirissä.

Opinnäytetyö koostui toiminnallisista työpajoista, joissa hyödynnettiin draama- ja taidekasvatusta tunteiden tunnistamisen ja käsittelemisen tukena. Käsittelemämme tunteet oli suunniteltu juuri tämän lapsiryhmän tarpeiden mukaisesti. Draamakasvatus tapahtui viidennen dimension hahmon avulla, joka kullakin toimintakerralla auttoi havainnollistamaan erilaisia tunteita arjen tilanteissa löytäen yhdessä lasten kanssa keinoja niistä selviytymiseen. Taidekasvatusta hyödynnettiin lasten kanssa yksilöllisiä tunnekortteja piirtämällä.

Lapsiryhmä nautti työpajojen toiminnasta ja viidennen dimension hahmo auttoi heitä nimeämään tunteita sekä tunnistamaan niitä omassa arjessaan. Työpajojen edetessä lapset alkoivat tunnistamaan myös toisten tunteita ja huomaamaan yksilöllisiä eroavaisuuksia tunteiden ilmaisussa. Työpajojen aikana luodut tunnekortit olivat päätyneet myös kotikäyttöön ja todettu hyödyllisiksi perheen arjessa. Myös päiväkotiryhmä on ottanut tunnekasvatuksen osaksi ryhmän arkea, viidennen dimension hahmoa hyödyntäen.

Empatian kehitystä lapsissa on lähes mahdoton mitata, joten havainnot jäivät vain meidän subjektiiviseen näkemykseen. Empatiakasvatusta voisi hyödyntää pitkäjaksoisemmalla toiminnalla, johon palattaisiin muutaman kuukauden tauon jälkeen. Tällöin empatian käsityksen kehityksen voisi havainnoida selkeämmin.