Sovellusarkkitehtuuristandardien käyttö nykyaikaisten sovellusten suunnittelussa
Hölsä, Juho (2018)
Hölsä, Juho
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112317917
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112317917
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aihe on sovellusarkkitehtuuristandardien käyttö nykyaikaisten sovellusten suunnittelussa. Sovellusarkkitehtuuri on rakennettu ja dokumentoitu malli sovelluksen rakenteesta ja toiminnasta, jolla pyritään edesauttamaan suunnittelijoiden ja ohjelmoijien työtä sovelluksen koko elinkaaren aikana. Työssä käytetyt standardit ovat UML (unified modeling language) ja MVC (model-view-controller). Kirjoittaja on asettanut kaksi hypoteesia ohjaamaan tutkimusta: (1) sovellusarkkitehtuurimetodeista MVC-metodia käytetään useammin kuin muita arkkitehtuurimetodeja ja (2) vaikka UML-mallinnuskieli on alan standardi, sen käyttö on epäolennaista nykyaikaisten sovellusten suunnittelussa. Hypoteesit pohjataan jo julkaistuun tutkimukseen sekä arkkitehtuurimetodien suosioon ohjelmistoalalla. Opinnäytetyön aihe syntyi kirjoittajan omista kokemuksista ja havainnoista työelämässä.
Työ koostuu sovelluksia ja sovellusarkkitehtuuria tarkastelevasta teoriaosuudesta sekä tutkimusosuudesta, jossa teemahaastattelun avulla haastateltiin ohjelmistokehittäjiä arkkitehtuurien käytöstä. Opinnäytetyön tutkimuskysymys on: millä tavoin sovellusarkkitehtuuristandardeja käytetään nykyaikaisten sovellusten suunnittelussa? Teemahaastattelu jaettiin kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa haastateltavaa pyydettiin piirtämään sovellusarkkitehtuuri kuvanjakopalvelulle. Toisessa osassa kysyttiin UML-mallinnuskielen käytöstä ja kolmannessa osassa MVC-metodin käytöstä. Haastatteluissa ilmeni, että standardien käyttö on luovaa ja sovellettua.
Haastattelujen perusteella voidaan tulkita, että vaikka MVC-arkkitehtuuria ei nähdä kestävänä metodina, käytetään sitä silti soveltavasti nykyaikaisten sovellusten suunnittelussa. Lisäksi haastatteluissa ilmeni, että vaikka UML-mallinnuskieli on alan standardi, sitä käytetään löyhästi osana arkkitehtuurin rakentamista.
Opinnäytetyössä todetaan, että alusta asti mietitty, suunniteltu ja toteutettu arkkitehtuuri on hyödyksi suunnittelijoille ja ohjelmoijille sovelluskehityksen kaikissa vaiheissa. Lisäksi opinnäytetyössä ehdotetaan sovelluskehityksen vaiheiden tehostamista antamalla suunnittelijoille vapauksia käyttää omaa luovuuttaan osana arkkitehtuurin rakentamista. Tämän työn pohjalta saatua tietoa sovellusarkkitehtuureista ja standardien luovasta käytöstä voi hyödyntää tulevien sovellusten suunnitteluprosessin ja sovellettujen arkkitehtuurimetodien kehittämisessä, esimerkiksi avaamalla keskusteluja metodien luovasta ja sovelletusta käytöstä organisaation sisällä.
Työ koostuu sovelluksia ja sovellusarkkitehtuuria tarkastelevasta teoriaosuudesta sekä tutkimusosuudesta, jossa teemahaastattelun avulla haastateltiin ohjelmistokehittäjiä arkkitehtuurien käytöstä. Opinnäytetyön tutkimuskysymys on: millä tavoin sovellusarkkitehtuuristandardeja käytetään nykyaikaisten sovellusten suunnittelussa? Teemahaastattelu jaettiin kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa haastateltavaa pyydettiin piirtämään sovellusarkkitehtuuri kuvanjakopalvelulle. Toisessa osassa kysyttiin UML-mallinnuskielen käytöstä ja kolmannessa osassa MVC-metodin käytöstä. Haastatteluissa ilmeni, että standardien käyttö on luovaa ja sovellettua.
Haastattelujen perusteella voidaan tulkita, että vaikka MVC-arkkitehtuuria ei nähdä kestävänä metodina, käytetään sitä silti soveltavasti nykyaikaisten sovellusten suunnittelussa. Lisäksi haastatteluissa ilmeni, että vaikka UML-mallinnuskieli on alan standardi, sitä käytetään löyhästi osana arkkitehtuurin rakentamista.
Opinnäytetyössä todetaan, että alusta asti mietitty, suunniteltu ja toteutettu arkkitehtuuri on hyödyksi suunnittelijoille ja ohjelmoijille sovelluskehityksen kaikissa vaiheissa. Lisäksi opinnäytetyössä ehdotetaan sovelluskehityksen vaiheiden tehostamista antamalla suunnittelijoille vapauksia käyttää omaa luovuuttaan osana arkkitehtuurin rakentamista. Tämän työn pohjalta saatua tietoa sovellusarkkitehtuureista ja standardien luovasta käytöstä voi hyödyntää tulevien sovellusten suunnitteluprosessin ja sovellettujen arkkitehtuurimetodien kehittämisessä, esimerkiksi avaamalla keskusteluja metodien luovasta ja sovelletusta käytöstä organisaation sisällä.