Karsastuksen vaikutus sosiaaliseen vuorovaikutukseen karsastuspotilaan näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää karsastuspotilaiden kokemuksia ja karsastuksen merkitystä sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Tavoitteena on korostaa tietoisuutta karsastuksen vaikutuksista sosiaalisiin tilanteisiin ja ymmärtää hoidon tarve myös tilanteissa, jossa asiakkaalla ei ole näkemisen oireita.

Opinnäytetyö koostuu kahdesta osasta. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan ensin käsitteitä sosiaalinen vuorovaikutus, sosiaaliset taidot ja suhteet. Katseen merkityksen kautta kerrotaan silmien yhteistoiminnasta ja niiden poikkeamasta eli karsastuksesta. Jälkimmäisessä osiossa teoria kohtaa empirian, kun aiheesta tehty kyselytutkimus, sen tulokset ja johtopäätökset esitellään. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Silmäaseman Helsingin Silmäsairaalan kanssa. Aineiston keräämisen apuvälineenä käytettiin haastattelulomaketta. Yksisivuinen haastattelulomake jaettiin 13:lle karsastuspotilaalle ortoptistien toimesta touko-kesä- ja elo-syyskuussa 2018. Kohderyhmäksi valittiin hoidon piirissä olevia täysi-ikäisiä karsastuspotilaita riippumatta karsastustyypistä. Haastattelulomake koostui strukturoiduista ja avoimista kysymyksistä. Haastattelulomakkeeseen vastanneista kymmenen vastausta hyväksyttiin aineiston analysointiin mukaan (n=10). Aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Teemojen avulla saatiin vastaus tutkimuskysymyksiin.

Tuloksissa huomattiin karsastuksen vaikuttavan sosiaaliseen vuorovaikutukseen laajalti erilaisissa tilanteissa. Karsastuksen vaikutukset sosiaalisiin tilanteisiin ilmenivät erityisesti hankaluutena katsoa silmiin, katsekontaktin ja valokuvissa olemisen välttelynä. Karsastuksesta johtuva epävarmuus vaikutti muun muassa työelämään ja yksilön itsetuntoon. Puolet vastaajista kertoivat välttelevänsä sosiaalisia tilanteita karsastuksen vuoksi. Karsastustyypillä ja sukupuolella ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta kokemuksiin. Vastaajat, joilla ei ilmaantunut näkemisen oireita, kokivat karsastuksen ulkoisen vaikutuksen voimakkaammin. Opinnäytetyön tuloksissa huomattiin olevan yhtäläisyyksiä aikaisempien tutkimusten kanssa. Tämä työ on tarpeellinen, sillä Suomessa vastaavaa tutkimusta on tehty vähän suhteessa ulkomaihin.

Johtopäätöksenä voidaan huomata, että karsastuksella on negatiivisia vaikutuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Vaikutukset ovat aina yksilöllisiä, mutta vastauksissa toistuivat samat teemat. Opinnäytetyön tuloksia voidaan soveltaa karsastuspotilaiden hoidon kehittämiseen.

The purpose of this thesis was to evaluate the experiences of strabismus patients and how strabismus affects social interaction. The main goal is to understand feelings that strabismus patients deal with in their daily life and to highlight the importance of treatment for strabismus, even if there are no symptoms in patient’s vision.

This thesis consists of two parts. The frame of theory covers information of the concept of social interaction. There is also theory of binocular vision and its impairments, mainly strabismus. Results are introduced in the second part. The thesis was conducted in collaboration with Silmäasema, Helsinki Eye Hospital. Thirteen strabismus patients answered a questionnaire, ten answers are introduced as results (n=10). The one paged forms were delivered by orthoptists from May to June and from September to October in 2018. The focus group were grown ups, regardless of the character of strabismus. The questionnaire was designed by using structured and open-ended questions. Materials were divided into different themes and then analyzed for results.

According to the results strabismus has significant impact on social life and interaction. Because of strabismus patients had problems looking in the eyes, and were trying to avoid eye contact, and being in photos. Strabismus had affect on working life and selfconfidence. Half of the patients who answered the questionnaire, were reported to avoid social situations because of their strabismus. A character of strabismus or gender had no significant effect on experience felt by strabismus patients. We noticed many similarities in results with previous research. This report is important because there is less research made in Finland compared to other countries.

In conclusion we noticed that there is negative interference of strabismus in social interaction. The results are suitable for application in improving strabismus treatment.