Käyttäjälähtöinen etätoimintapalvelu : yhteistoiminnallinen kehittäminen
Puusti, Sirpa (2018)
Lataukset:
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112618329
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112618329
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli kehittää osallisuutta vahvistava etätoimintapalvelu ikääntyneen arkeen. Tarkoituksena oli kehittää yhteistoiminnallisesti kotihoidon työntekijöiden ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa etätoimintapalvelua. Seitsemän asiakasta osallistui kolmen kuukauden aikana kerran viikossa etätoiminta kokeiluun.
Tutkimuksellisessa kehittämistyössä sovellettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa, jossa tutkija oli mukana lähellä tutkittavaa ilmiötä ohjaamassa etätoimintaa. Aineistoa kerättiin yksilöhaastatteluilla valituista teemoista. Kehittämistyön aineistot analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan ikääntyneet kokivat etätoimintana tarjottuun palveluun osallistumisensa mielekkäänä harrastuksena. Tulevaisuuden etätoimintapalvelulta odotetaan oman kiinnostuksen mukaista harrastustoimintaa. Etätoiminnan onnistumiseen ja hyväksymiseen vaikuttavat toimiva tekniikka, riittävä tiedottaminen ja sosiaalisen verkoston tuki. Etätoiminta lisäsi ikääntyneiden toimijuutta. Luontomerkitys kiinnittyi haastateltavien elämänkulussa tapahtuneisiin asioihin, jotka ilmenivät lapsuuden muistelemisena. Luonto merkitsi haastateltaville myös mielipaikkana avautuvaa ikkunanäkymää, josta pääsi seuraamaan luontoa ja vuodenaikaa.
Aineiston tuloksista saatiin ikääntyneiden asiakkaiden kokemuksellista tietoa etätoimintaan osallistumisesta ja heidän näkemyksiä ja toiveita tulevaisuuden etätoiminnalle. Tuloksia voidaan hyödyntää käyttäjälähtöisten etätoimintapalveluiden suunnittelemiseen. Käyttäjälähtöisten palvelujen perusta on asiakasymmärrys ja tieto asiakkaiden palvelukokemuksesta. Asiakasymmärrys syntyi vuorovaikutuksessa etätoimintapalvelujen kehittämisen aikana. Opinnäytetyössä kuvattiin ikääntyneiden asiakkaiden palvelukokemusta, jota voidaan jatkossa hyödyntää palvelumuotoilussa.
Tutkimuksellisessa kehittämistyössä sovellettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa, jossa tutkija oli mukana lähellä tutkittavaa ilmiötä ohjaamassa etätoimintaa. Aineistoa kerättiin yksilöhaastatteluilla valituista teemoista. Kehittämistyön aineistot analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan ikääntyneet kokivat etätoimintana tarjottuun palveluun osallistumisensa mielekkäänä harrastuksena. Tulevaisuuden etätoimintapalvelulta odotetaan oman kiinnostuksen mukaista harrastustoimintaa. Etätoiminnan onnistumiseen ja hyväksymiseen vaikuttavat toimiva tekniikka, riittävä tiedottaminen ja sosiaalisen verkoston tuki. Etätoiminta lisäsi ikääntyneiden toimijuutta. Luontomerkitys kiinnittyi haastateltavien elämänkulussa tapahtuneisiin asioihin, jotka ilmenivät lapsuuden muistelemisena. Luonto merkitsi haastateltaville myös mielipaikkana avautuvaa ikkunanäkymää, josta pääsi seuraamaan luontoa ja vuodenaikaa.
Aineiston tuloksista saatiin ikääntyneiden asiakkaiden kokemuksellista tietoa etätoimintaan osallistumisesta ja heidän näkemyksiä ja toiveita tulevaisuuden etätoiminnalle. Tuloksia voidaan hyödyntää käyttäjälähtöisten etätoimintapalveluiden suunnittelemiseen. Käyttäjälähtöisten palvelujen perusta on asiakasymmärrys ja tieto asiakkaiden palvelukokemuksesta. Asiakasymmärrys syntyi vuorovaikutuksessa etätoimintapalvelujen kehittämisen aikana. Opinnäytetyössä kuvattiin ikääntyneiden asiakkaiden palvelukokemusta, jota voidaan jatkossa hyödyntää palvelumuotoilussa.