Asiakkaan ohjautuminen psykososiaaliseen kuntoutukseen toimintakyvyn vahvistamiseksi Eksotessa

Abstract

Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää asiakkaan ohjautumista psykososiaaliseen kuntoutukseen Toimintakeskus Veturiin mielenterveys- ja päihdepalveluiden vastaanotoilta. Tavoitteena oli mielenterveys- ja päihdeasiakkaan toimintakyvyn vahvistaminen. Kehittämistyön tarkoitus nojasi vahvasti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksoten) strategiaan, missä kuntoutuksen ja palveluprosessien kehittäminen sekä rajapinnoilla tehtävä yhteistyö nähdään tärkeänä. Tavoite oli Eksoten ”toimintakykyisenä kotona” -vision mukainen.

Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksena ja aineisto kerättiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen aineistonkeruu toteutettiin ryhmämuotoisena teemahaastatteluna mielenterveys- ja päihdeasiakkaille. Toinen vaihe toteutettiin yhteiskehittelynä hoito- ja kuntoutushenkilökunnasta sekä kokemusasiantuntijoista kootussa kehittäjäryhmässä. Kolmas aineistonkeruuvaihe järjestettiin yhteiskehittelynä kehittäjäryhmälle, joka muodostui ryhmähaastatteluun osallistuneista asiakkaista, hoito- ja kuntoutushenkilökunnasta sekä kokemusasiantuntijoista. Kehittämistilaisuuksista saadut aineistot analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tuotoksena kehittämisestä syntyi kuvaus asiakkaan ohjautumisesta psykososiaaliseen kuntoutukseen, mielenterveys- ja päihdevastaanotoilta Toimintakeskus Veturiin.

Tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten perusteella voidaan todeta, että psykososiaaliseen kuntoutukseen ohjautumisessa olennaisinta on asiakkaan aktiivinen toimijuus ja sen tukeminen, työntekijyys, turvallisuus, tukiverkosto, kuntoutustarpeen tunnistaminen, kuntoutussuunnitelman laatiminen, kuntoutuspalvelut, oikea-aikainen kuntoutus sekä leimautumisen pelko. Tuloksissa korostuivat yksilön ja turvallisen ympäristön, eli asiakkaan, työntekijän ja tukiverkoston, välinen suhde ennen kuntoutukseen ohjautumisen, eli kuntoutustarpeen arvioinnin, kuntoutussuunnitelman laadinnan ja kuntoutuspalveluiden valinnan, käynnistymistä. Aktiivista toimijuutta tukeva ohjautuminen edellyttää kuntoutustarpeen tunnistamisen ja asiakkaan kanssa yhdessä laaditun kuntoutussuunnitelman, jota hyödynnetään kuntoutuspalveluiden valinnassa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että psykososiaaliseen kuntoutukseen ohjautumisessa asiakkaan aktiivisen toimijuuden tukeminen sekä yksilön, ympäristön ja kuntoutuksen välinen vuorovaikutus mahdollistaa asiakkaan toimintakyvyn vahvistumisen.

The purpose of this study was to develop referring clients to psychosocial rehabilitation from the Mental health and Substance abuse services to a rehabilitation center. The aim was to strengthen the functional ability of mental health and substance abuse clients. The purpose of development work strongly relied on the South Karelia Social and Health Care District (Eksote) strategy, where the development of rehabilitation and service processes as well as cooperation at interfaces is considered as important. The vision of the strategy, "ability to function at home" was identical with the aim of this study.

This development project was carried out with action research methods and the data was collected in three phases. The first data collection was carried out as a group-based theme interview for mental health and substance abuse clients. The second phase was implemented as a multiprofessional development group for nursing and rehabilitation staff, and experience specialists. The third collection of data was carried out as a multiprofessional development group with the client from group interview, nursing and rehabilitation staff, and experience specialist. All data was analyzed by qualitative content analysis method.

The study showed that the most essential factors in referring the client to psychosocial rehabilitation are supporting clients’ active agency, the nursing or rehabilitation employee, the safety, the social network, the need for rehabilitation, the preparation of the rehabilitation plan, rehabilitation services, rehabilitation timing and the fear of stigma. The results highlighted the relationship between the individual and the safe environment before being referred to rehabilitation. Referral that supports active agency requires the identification of rehabilitation needs and a rehabilitation plan which is utilized when choosing the rehabilitation services. The results lead to the conclusion that in referring clients to psychosocial rehabilitation, supporting the client’s active agency as well as interaction between the individual, the environment and the rehabilitation enable the strenghtening of functional ability.