Iäkkäiden kuntoutujien kotiutumista tukevien käytäntöjen kehittäminen Espoon sairaalassa
Lehtinen, Iiris (2018)
Lehtinen, Iiris
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112718560
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112718560
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää Espoon sairaalan kotiutumista tukevia käytäntöjä iäkkäiden kuntoutujien kotiutumiseksi. Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutui Espoon sairaalassa ja siinä oli mukana sairaalan iäkkäitä espoolaisia kuntoutujia sekä sairaalassa työskenteleviä hoito- ja kuntoutusalan ammattilaisia.
Tutkimuksellisessa kehittämistyössä käytettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Aineiston keruu toteutui laadullisin menetelmin neljässä vaiheessa ryhmäkeskustelua ja yhteiskehittelyn menetelmiä hyödyntäen. Iäkkäille kuntoutujille pidettiin kaksi samansisältöistä ryhmäkeskustelua, jotka tuottivat aineistoa kotiutumisen edellytyksistä heidän näkökulmastaan. Ryhmäkeskustelun runko muodostettiin Jyrkämän toimijuuden modaliteetteja sekä iäkkäiden kuntoutujien sairaalasta kotiutumiseen liittyvää kirjallisuutta ja tutkimustietoa yhdistämällä. Seuraavissa kehittämistyöryhmissä hyödynnettiin ryhmäkeskustelujen analysoituja aineistoja virikemateriaaleina. Aineistonkeruumenetelminä sovellettiin tulevaisuusverstas ja Learning café -menetelmiä. Ensimmäinen yhteiskehittely järjestettiin iäkkäille kuntoutujille ja toinen iäkkäille kuntoutujille sekä ammattilaisille yhdessä. Yhteiskehittelyissä tuotettiin tietoa kotiutumista tukevista hyvistä olemassa olevista ja tulevaisuudessa tarvittavista käytännöistä. Aineistot analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tuotoksena syntyi kuvaus iäkkään kuntoutujan sairaalasta kotiutumisen ydintekijöistä. Ydintekijöitä ovat iäkkään kuntoutujan oma motivaatio kuntoutumiseen ja kotiutumiseen sekä käytössä oleva toimintakyky. Iäkkään kuntoutujan kuntoutumista ja kotiutumista tulee tukea esimerkiksi yksilöllisen kohtaamisen, suunnitelmallisen kuntoutumisen ja kotiutumisen, kuntoutumista tukevan ilmapiirin sekä tiedon ja ohjauksen kautta. Kuntoutumisen ja kotiutumisen tukemisen ei tule rajoittua sairaalan seinien sisäpuolelle, vaan tärkeää on ottaa huomioon iäkkään kuntoutujan oma ympäristö ja tehdä esimerkiksi tarvittavat muutokset iäkkään kuntoutujan kotiympäristöön. Koko kuntoutumis- ja kotiutumisprosessin ajan tulee huomioida iäkkään kuntoutujan kotona asumista tukevat verkostot ja tehdä verkostojen kanssa rajapintoja ylittävää yhteistyötä.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää Espoon sairaalan ja muiden sairaaloiden kotiutumisprosessien kehittämisessä.
Tutkimuksellisessa kehittämistyössä käytettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Aineiston keruu toteutui laadullisin menetelmin neljässä vaiheessa ryhmäkeskustelua ja yhteiskehittelyn menetelmiä hyödyntäen. Iäkkäille kuntoutujille pidettiin kaksi samansisältöistä ryhmäkeskustelua, jotka tuottivat aineistoa kotiutumisen edellytyksistä heidän näkökulmastaan. Ryhmäkeskustelun runko muodostettiin Jyrkämän toimijuuden modaliteetteja sekä iäkkäiden kuntoutujien sairaalasta kotiutumiseen liittyvää kirjallisuutta ja tutkimustietoa yhdistämällä. Seuraavissa kehittämistyöryhmissä hyödynnettiin ryhmäkeskustelujen analysoituja aineistoja virikemateriaaleina. Aineistonkeruumenetelminä sovellettiin tulevaisuusverstas ja Learning café -menetelmiä. Ensimmäinen yhteiskehittely järjestettiin iäkkäille kuntoutujille ja toinen iäkkäille kuntoutujille sekä ammattilaisille yhdessä. Yhteiskehittelyissä tuotettiin tietoa kotiutumista tukevista hyvistä olemassa olevista ja tulevaisuudessa tarvittavista käytännöistä. Aineistot analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tuotoksena syntyi kuvaus iäkkään kuntoutujan sairaalasta kotiutumisen ydintekijöistä. Ydintekijöitä ovat iäkkään kuntoutujan oma motivaatio kuntoutumiseen ja kotiutumiseen sekä käytössä oleva toimintakyky. Iäkkään kuntoutujan kuntoutumista ja kotiutumista tulee tukea esimerkiksi yksilöllisen kohtaamisen, suunnitelmallisen kuntoutumisen ja kotiutumisen, kuntoutumista tukevan ilmapiirin sekä tiedon ja ohjauksen kautta. Kuntoutumisen ja kotiutumisen tukemisen ei tule rajoittua sairaalan seinien sisäpuolelle, vaan tärkeää on ottaa huomioon iäkkään kuntoutujan oma ympäristö ja tehdä esimerkiksi tarvittavat muutokset iäkkään kuntoutujan kotiympäristöön. Koko kuntoutumis- ja kotiutumisprosessin ajan tulee huomioida iäkkään kuntoutujan kotona asumista tukevat verkostot ja tehdä verkostojen kanssa rajapintoja ylittävää yhteistyötä.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää Espoon sairaalan ja muiden sairaaloiden kotiutumisprosessien kehittämisessä.