Mielekäs ja turvallinen kotona asuminen : Kotihoidon asiakkaiden kokemuksia

Abstract

Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää kotihoidon asiakkaan näkökulmasta, mitkä asiat tukevat heidän mielekästä ja turvallista kotona asumistaan Hämeenlinnassa ja mitkä asiat vaikuttavat heidän yksinäisyyden kokemukseensa. Lisäksi haluamme selvittää, mitä mieltä ikääntyneet ovat geronteknologiasta kotiympäristössä ja millaista geronteknologiaa he olisivat valmiita käyttämään. Opinnäytetyön tavoitteena on laajentaa ymmärrystä ikäihmisen kokemuksesta, jotta palveluohjauksessa voitaisiin yhä paremmin rakentaa kotona asuvan iäkkään asiakkaan tukiverkostoa kullekin yksilöllisesti sopivaksi. Tämä kytkeytyy myös osaksi Hämeenlinnan kaupungin strategista tavoitetta aktivoida kansalaisia, asiakkaita, läheisiä, kolmannen sektorin toimijoita, vapaaehtoistoimijoita ja yrityksiä huolehtimaan omasta ja läheisten hyvinvoinnista. Pyrimme tuomaan yhteistyökumppanillemme Hämeenlinnan kaupungille tietoa vanhuspalveluiden kehittämistyöhön.

Opinnäytetyömme on toteutettu laadullisen tutkimusotteen periaattein. Kohderyhmänä on Hämeenlinnan kaupungin kotihoidon asiakkaita neljältä eri kotihoidon alueelta. Aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastattelua ohjaavina teemoina olivat yksinäisyys, geronteknologia ja mielekäs arki. Haastattelimme kuutta kotihoidon asiakasta. Haastattelut analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.

Tulosten mukaan haastateltavat eivät enemmälti kokeneet yksinäisyyttä eivätkä turvattomuutta. Haastateltaville geronteknologia oli melko vieras käsite, eikä heillä ollut siitä vielä juurikaan kokemusta kuin turvapuhelimen käytön osalta. Yllättävää oli, että haastateltavat eivät tunteneet vapaaehtoistyön mahdollisuuksista. Haastateltavien mielestä läheisillä ja naapureilla oli suuri merkitys mielekkään arjen toteutumiseen. Haastateltavat olivat tyytyväisiä kaupungin kotihoitoon, mutta nostivat kehitysideoiksi muun muassa hoitajien liialliseen vaihtuvuuteen puuttumisen, tukipalveluiden laadun parantamisen ja vapaaehtoistyön mahdollisuuksien tutuiksi tekemisen.

Johtopäätöksinä voidaan nähdä, että kotihoito ja sen tukipalvelut mahdollistavat ikäihmisen kotona asumisen. Tämän lisäksi läheiset ovat merkittävä voimavara. Erilaiset apuvälineet tukivat toimintakykyä, mutta geronteknologiset sovellukset voisivat tulevaisuudessa tuoda uudenlaisia kuntouttamisen ja sosiaalisuuden mahdollisuuksia. Vanhuspalvelun kehittämistyössä voitaisiin rakentaa yhteisöllisyyttä, esteettömyyttä, tiedottamista sekä tavoitettavuutta edelleen koko kaupunkirakenteen lisäksi myös palveluohjauksen kentällä.

The purpose of this thesis was to provide information on factors that support meaningful and safe living at home and factors that affect the experience of loneliness from the perspective of elderly people. Moreover, we wanted to discover what elderly people think about gerotechnology at home environment and what gerotechnological devices they are willing to use. The aim of this thesis is to extend the understanding of elderly people’s experience in case management in order to build a support network with individualized needs of elderly people living at home. This is linked to the Hämeenlinna city strategy to activate citizens, clients, loved ones, third sector services, volunteers and companies to enhance elderly people’s wellbeing. We are aiming to produce information to the city for the development of elderly care.

The thesis was conducted as a qualitative study. The target group was homecare clients from four service areas. Data for this study were collected by theme interview. The themes were loneliness, gerotechnology and meaningful life. We interviewed six homecare clients and analysed the interviews using inductive content analysis methods.

The results showed that the interviewees did not experience a great extent of loneliness or insecurity. Gerotechnology as a concept was unfamiliar to them and they were inexperienced in using gerotechnological devices. Only the security phone was in use for all of interviewees. On the contrary to what we had expected, the interviewees did not know the possibilities of voluntary work. Meaningful life was highly influenced by the family, friends and neighbours. The interviewees were satisfied with the home care of the city but raised ideas for development. For example, they suggested not having many different nurses visiting them, improving the quality of support services and knowing more about the opportunities of volunteer work available.

The results lead to the conclusion that the homecare and support services enable the elderly people to live at home. In addition, family and neighbours are a significant resource. Using assistive aids promotes functional capacity but in the future gerotechnological devices could create new types of possibilities of rehabilitation and socializing. When evolving elderly care in city organization by building community, accessibility, communication and reachability, the same methods could be used in case management development.