Miten rahoittaa Helsingin kaupunkikulttuuritapahtumia?

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee Helsingin kaupunkikulttuuritapahtumien rahoitusta. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa Kaupungin Kaiku ry:lle suunnitelma erilaisten rahoitusmuotojen ja tapojen hyödyntämiselle kaupunkikulttuuritapahtumien toteutuksissa. Opinnäytetyöni on laadullinen tutkimus, missä käytin aineistokeruumenetelmänä teemahaastattelua. Opinnäytetyötä varten on haastateltu erilaisia toimijoita kaupunkikulttuurin kentältä. Jokaisella haastateltavalla oli erilaiset näkökulmat kaupunkikulttuurin rahoitukseen. Haastattelut on analysoitu sisällönanalyysin sekä teemoittelun kautta. Tutkimukseni osoittaa, että julkisen rahoituksen epäkohdat, yritysyhteistyön vaikeudet ja tasavertaisen rahoituksen saaminen kaupunkikulttuuritapahtumien järjestämisessä ei toteudu. Kaupunkilaisten mahdollisuudet rahoitusta hakiessa ovat puutteellisia ja epätasa-arvoisia eikä rahoitusmuodoista ole saatavilla riittävästi tietoa. Jotta kaupunkikulttuuritapahtumien rikkaus ja monipuolisuus tulisi esille, on rahoituksen saamisen oltava kaikkien saatavilla tasapuolisesti. Tutkimukseni hyödyttää tilaajaani Kaupungin Kaiku ry:tä, kaupunkikulttuuri toimijoita Helsingissä sekä muualla Suomessa rahoituksensa suunnittelussa. Tutkimuksen tulokset eivät ole sidottu vain yhteen paikkakuntaan, vaan niitä pystyy soveltamaan myös muualle.

This thesis covers how to finance Helsinki City’s urban culture events. The objective of the thesis is to produce a plan for utilizing different forms and methods in the financing of a urban culture events organized by Kaupungin Kaiku registered association. My thesis is a qualitative research where I used theme interviews as a method of collecting data. For the thesis, various actors from the field of urban culture have been interviewed. Each interviewee had different perspectives for funding urban culture. The interviews have been analyzed through content and theme analysis. My research shows that the defects of public finance, the difficulties of business cooperation, and the funding of organizing urban culture events are not equal. Opportunities for citizens to apply for funding are inadequate and unequal, and there is not enough information available on funding formats. In order to raise the richness and diversity of urban culture events, access to funding should be made equally accessible to all. My research will benefit Kaupungin Kaiku, urban culture actors in Helsinki and elsewhere in Finland in planning their funding. The results of the study are not only tied to one place, but can also be applied elsewhere.