Parisuhteen ja vanhemmuuden tuen nykytilan kuvaus Keski-Suomen alueella : Tutkimus osana Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi-hanketta
Westerberg, Suvi; Vakkilainen, Elina (2018)
Westerberg, Suvi
Vakkilainen, Elina
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112518112
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112518112
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Elina Vakkilainen ja Suvi Westerberg
Parisuhteen ja vanhemmuuden tuen nykytilan kuvaus Keski-Suomen alueella. Tutkimus osana Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi-hanketta.
100s., 13 liitettä
Marraskuu 2018
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Terveydenhoitaja (AMK)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ammattilaisten ja keskisuomalaisten toimijoiden näkemyksiä vanhemmuuden ja parisuhteen tuen tilasta Keski-Suomen alueella. Toimeksiantajana opinnäytetyössä oli Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi -hanke. Työn teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin ensin parisuhdetta ja lasten vaikutusta siihen. Sen jälkeen käsiteltiin vanhemmuutta, varhaista vanhemmuuden tukea ja perheen sekä perhehoitotyön käsitettä. Lopuksi pohdittiin terveyden edistämistä osana vanhemmuuden tukea sekä esiteltiin keskeisiä parisuhteen ja vanhemmuuden tuen tarjoajia valtakunnallisesti ja Jyväskylän alueella.
Tutkimus toteutettiin lomakehaastatteluna. Tutkimushenkilöinä oli Keski-Suomen lasten ja nuorten parhaaksi -hankkeen kunkin kunnan oma moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jossa asiantuntijoiden määrä vaihteli noin 5-30 henkilön välillä. Asiantuntijoilta kysyttiin ensin kartoittavia kysymyksiä tämän hetkisistä tukimuodoista ja sen jälkeen vastaajien mielipiteitä siihen, miten nykyistä tukea voitaisiin kehittää. Pääasiassa vastauslomakkeet täytettiin ryhmässä, ja yhteensä vastauksia saatiin 28. Tutkimus oli kvalitatiivinen, ja tulokset koottiin toimeksiantajan toiveen mukaisesti alueellisesti. Siten tulokset toimivat helposti tuen kehittämisen apuvälineenä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että ammattilaisten ja toimijoiden mukaan vanhemmuuden varhaiseen tukeen ei panosteta vielä riittävästi Keski-Suomen alueella. Tutkimuksessa ilmeni, että myöskään yläkouluikäisten ja tätä vanhempien lasten vanhemmille ei tarjota riittävää tukea. Usein vanhemmuuden tuella tarkoitetaankin vain tukea, jota annetaan pikkulapsiperheiden vanhemmille. Tämä näkyy esimerkiksi vanhemmuuden tukeen liittyvässä tutkimuskirjallisuudessa, jossa keskiössä ovat pikkulapsiperheet. Vaikka lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana luodaan perusta lapsen koko psyykkiselle kehitykselle, niin vanhemmuuden tai parisuhteen tukea ei tulisi unohtaa myöskään lapsen kasvaessa. Vastaajien mielestä tuen saantia kaiken ikäisten lasten vanhemmille tulisi helpottaa resursseja ja vertaistuen muotoja lisäämällä.
Elina Vakkilainen ja Suvi Westerberg
Parisuhteen ja vanhemmuuden tuen nykytilan kuvaus Keski-Suomen alueella. Tutkimus osana Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi-hanketta.
100s., 13 liitettä
Marraskuu 2018
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Terveydenhoitaja (AMK)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ammattilaisten ja keskisuomalaisten toimijoiden näkemyksiä vanhemmuuden ja parisuhteen tuen tilasta Keski-Suomen alueella. Toimeksiantajana opinnäytetyössä oli Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi -hanke. Työn teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin ensin parisuhdetta ja lasten vaikutusta siihen. Sen jälkeen käsiteltiin vanhemmuutta, varhaista vanhemmuuden tukea ja perheen sekä perhehoitotyön käsitettä. Lopuksi pohdittiin terveyden edistämistä osana vanhemmuuden tukea sekä esiteltiin keskeisiä parisuhteen ja vanhemmuuden tuen tarjoajia valtakunnallisesti ja Jyväskylän alueella.
Tutkimus toteutettiin lomakehaastatteluna. Tutkimushenkilöinä oli Keski-Suomen lasten ja nuorten parhaaksi -hankkeen kunkin kunnan oma moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jossa asiantuntijoiden määrä vaihteli noin 5-30 henkilön välillä. Asiantuntijoilta kysyttiin ensin kartoittavia kysymyksiä tämän hetkisistä tukimuodoista ja sen jälkeen vastaajien mielipiteitä siihen, miten nykyistä tukea voitaisiin kehittää. Pääasiassa vastauslomakkeet täytettiin ryhmässä, ja yhteensä vastauksia saatiin 28. Tutkimus oli kvalitatiivinen, ja tulokset koottiin toimeksiantajan toiveen mukaisesti alueellisesti. Siten tulokset toimivat helposti tuen kehittämisen apuvälineenä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että ammattilaisten ja toimijoiden mukaan vanhemmuuden varhaiseen tukeen ei panosteta vielä riittävästi Keski-Suomen alueella. Tutkimuksessa ilmeni, että myöskään yläkouluikäisten ja tätä vanhempien lasten vanhemmille ei tarjota riittävää tukea. Usein vanhemmuuden tuella tarkoitetaankin vain tukea, jota annetaan pikkulapsiperheiden vanhemmille. Tämä näkyy esimerkiksi vanhemmuuden tukeen liittyvässä tutkimuskirjallisuudessa, jossa keskiössä ovat pikkulapsiperheet. Vaikka lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana luodaan perusta lapsen koko psyykkiselle kehitykselle, niin vanhemmuuden tai parisuhteen tukea ei tulisi unohtaa myöskään lapsen kasvaessa. Vastaajien mielestä tuen saantia kaiken ikäisten lasten vanhemmille tulisi helpottaa resursseja ja vertaistuen muotoja lisäämällä.