Espoon MONIKU -palvelun hyödyt ulkomaalaistaustaisten vanhempien näkökulmasta vauvan kehityksen vahvistamiseksi

Abstract

Tässä opinnäytetyössä oli tarkoituksena selvittää, mitä hyötyä Espoon perusterveydenhuollon perhe- ja sosiaalipalveluiden varhaisen tuen MONIKU -palvelusta on ulkomaalaistaustaisten vanhempien näkökulmasta vauvan vuorovaikutus taitojen ja kielenkehityksen vahvistamiseksi monikielisessä ja -kulttuurisessa kasvuympäristössä. Kehittämistyön toimintaympäristönä oli vauvaperheiden lastenneuvola Leppävaaran ja Espoon keskuksen alueilla. Palvelu sisältää kolme käyntiä, jotka toteutuvan neuvolan määräaikaistarkastusten yhteydessä sosiaaliohjaajan toimesta, osin yhteistyössä terveydenhoitajan kanssa. Käyntien sisällöt suunniteltiin moniammatillisesti, jossa lasten kuntoutuspalvelut olivat mukana.

Tutkimuksellinen lähestymistapa oli laadullinen tutkimus. Teemahaastatteluilla selvitettiin MONIKU -palvelun hyötyjä äitien näkökulmasta vauvan vuorovaikutustaitojen ja kielenkehityksen vahvistamiseksi monikielisessä ja -kulttuurisessa kasvuympäristössä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Teemahaastattelut toteutuivat pääsääntöisesti asiakkaan omalla äidinkielellään tulkin välityksellä.

Opinnäytetyön tuotoksena syntyi kuvaus varhaisen tuen MONIKU -palvelun hyödyistä palvelua saaneiden äitien näkökulmasta. Haastattelujen sisällönanalyysin tuloksina saatiin äitien kertomat hyödyt heidän oman ajattelun, ymmärryksen ja mahdollisten toimintatapojen muutosten kautta. Näitä olivat oman äidinkielen käytön tärkeys, vastavuoroinen toiminta vauvan kanssa, monipuoliset viestinnän keinot vauvan kanssa sekä vanhemman aktiivisuus vauvan kehityksen edistäjänä. Lisäksi äidit kokivat hyödylliseksi ohjauksen älylaitteiden käytöstä, uuden tiedon ja vahvistuksen saamisen omalle toiminnalle, konkreettisen ohjauksen, vauvalle ääneen lukemisesta, musiikin merkityksen kieleen ja leikkiin. Käyntien avoin vuorovaikutus vahvisti äitien saaman tiedon ja keskustelujen merkitystä. Voidaan päätellä, että palvelun hyödyissä korostuvat vauvalle viestinnän ja puheen laadun rikastaminen, vanhemman aktiivisuuden vahvistaminen sekä äitien kokemus tasa-arvoisesta kohtaamisesta yhteistä ymmärrystä kehittäen.

Tuotoksena syntynyttä kuvausta voidaan hyödyntää palvelun vakiinnuttamisen ja laajentamisen perusteluissa sekä palvelun vaikutusten arvioinnissa.

The purpose of this study was to find out the benefits of early support MONIKU -service from the point of view of foreign-origin parents to interact with the child to strengthen skills and language development in a multilingual and cultural environment. MONIKU -service is part of the family and social services of primary health care in City of Espoo. The operating environment for the study was child welfare clinics in northern areas of Espoo. The service includes three appointments that are executed by social counsellor during the periodic in-spections, partly in co-operation with a nurse. The contents of the appointments were planned multi-professionally including the children’s rehabilitation services.

The method of the study was a qualitative research. Thematic interviews were used to in-vestigate the views of the mothers about the benefits of the MONIKU -service in relation to the child’s development. Content analysis was used as a method for analysing the data. The thematic interviews were executed in the client’s native language with an interpreter.

The result of this study is a description of the benefits of the early support MONIKU -services from the mothers’ points of view. The mothers told in the interviews about the benefits of the early support MONIKU -service through their own thinking, understanding and potential changes in practice. These included the importance of using one's own native language, reciprocal action with the infant, versatile means of communication with the in-fant, and the parent's activity to promote the infant’s development. In addition, mothers found the guidance for the intelligent devices and gaining new knowledge and reinforcing their own activities useful. The concrete guidance, promoting reading out loud and the im-portance of music to language learning and play were also considered beneficial. The open interaction of visits confirmed the importance of the knowledge and discussion of mothers. It can be said that the benefits of the service emphasize the importance of communication and speech quality for the infant, the strengthening of parenting activity and mothers' expe-rience of equal encounter by developing common understanding.

The resulting description can be utilized in the justification of consolidating and extending the service.