Yhteiskäyttöautojen pysäköinnin kehittäminen Espoossa
Keskisaari, Ville (2018)
Keskisaari, Ville
Hämeen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112919106
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112919106
Tiivistelmä
Tämän päättötyön tarkoituksena on kerätä yhteen olemassa olevaa tietoa yhteiskäyttöautoista sekä selvittää liikkumisen ja yhteiskäyttöautojen mahdollisuuksia suhteessa tulevaisuuden liikkumisen trendeihin ja maankäytöllisiin tavoitteisiin. Työn keskeisenä tavoitteena on myös toimia jatkossa ohjauslinjana sille, miten yhteiskäyttöautojen
pysäköintiä tulisi kehittää. Työssä ehdotettuja kehittämistoimenpiteitä tarkastellaan erityisesti Espoon kaupungin näkökulmasta.
Työssä luotiin kirjallisuuskatsaus olemassa olevaan materiaaliin. Lisäksi toteutettiin haastattelukierros yhteiskäyttöoperaattoreille, kuudelle kaupungille sekä pysäköinti- ja pysäköinnin maksuoperaattoreille.
Kirjallisuuskatsauksen sekä haastattelujen perusteella rakennettuja kehitysehdotuksia testattiin Espoon kaupungilla järjestetyssä työpajassa.
Yhteiskäyttöautopalvelut ovat toistaiseksi olleet vielä pieni osa liikennejärjestelmää ja vaikka volyymit ovat pieniä, niin tällä hetkellä yhteiskäyttöautoilun käyttäjä- sekä matkamäärät vaikuttavat kuitenkin kasvavan ja palvelut ovat kehittyneet Suomessa etenkin pääkaupunkiseudulla. Tietoa yhteiskäyttöautojen vaikutuksista ihmisten
liikkumiskäyttäytymiseen on saatavilla vielä melko rajallisesti ja täten myös niiden tulevaisuuden vaikutuksia on vaikea ennustaa. Lisäksi palvelut ovat toistaiseksi vain pienen osan saavutettavissa. Keskeisimpiä kysymyksiä jatkossa yhteiskäyttöautoilun edistämisen osalta onkin pysäköintitilan järjestäminen siten, että palveluiden saavutettavuus paranee ja ihmiset oppivat käyttämään niitä.
Palvelujen vakaan kehittymisen kannalta hyvä ympäristö yhteiskäyttöautoille sijaitsee tavallisesti liikenteellisesti kohdassa, jossa yhteiskäyttöautot on mahdollista yhdistää myös muihin jaetun liikenteen palveluihin kuten joukkoliikenteeseen ja esimerkiksi kaupunkipyöriin. Myös monimuotoinen kaupunkirakenne, joka mahdollistaa palvelujen käytön läpi päivän ja jopa ympäri vuorokauden tukee hyvin yhteiskäyttöautoja. Tavallisesti tällainen alue sijaitsee esimerkiksi tiiviissä kaupunkikeskustassa, jossa tilaa on vähän. Tämän vuoksi yhteiskäyttöautot tulisi jatkossa huomioida myös osana suunnitteluprosessia aina ylemmiltä kaavatasoilta rakennussuunnitteluun asti. Erityisesti yhteiskäyttöautoja voidaan tukea avoimilla pysäköintiratkaisuilla, joista autot ovat helposti saavutettavissa. Esimerkiksi mahdollistamalla yhteiskäyttöautojen pysäköinti kadunvarrella tuodaan ne helposti käyttäjien ulottuville. Myös pysäköintinormien helpotuksilla edistetään yhteiskäyttöautojen sijoittumista tonteille ja lähelle käyttäjiä. Pysäköintinormeihin vaikuttaminen antaa myös osaltaan joustavuutta rakentamiseen.
Kaupungin rooliksi työssä nähtiin mahdollistajana toimiminen. Vaikka alkuvaiheessa palveluilla ei vielä olisikaan kovin isoa käyttäjäryhmää, antavat ne kuitenkin asukkaille mahdollisuuden valita ja kehittää omaa liikkumistaan. Lisäksi ne edistävät osaltaan liikkumisen sosiaalista kestävyyttä. Hyvin järjestettyjen liikenteen palvelujen, joihin myös yhteiskäyttöautot lukeutuisivat, tulisikin pitkällä tähtäimellä edistää kestävää liikkumista. Yhteiskäyttöautojen potentiaali voisi konkretisoitua myös korvaamalla autokuntien kakkosautoja ja toimimalla osana matkaketjuja.
pysäköintiä tulisi kehittää. Työssä ehdotettuja kehittämistoimenpiteitä tarkastellaan erityisesti Espoon kaupungin näkökulmasta.
Työssä luotiin kirjallisuuskatsaus olemassa olevaan materiaaliin. Lisäksi toteutettiin haastattelukierros yhteiskäyttöoperaattoreille, kuudelle kaupungille sekä pysäköinti- ja pysäköinnin maksuoperaattoreille.
Kirjallisuuskatsauksen sekä haastattelujen perusteella rakennettuja kehitysehdotuksia testattiin Espoon kaupungilla järjestetyssä työpajassa.
Yhteiskäyttöautopalvelut ovat toistaiseksi olleet vielä pieni osa liikennejärjestelmää ja vaikka volyymit ovat pieniä, niin tällä hetkellä yhteiskäyttöautoilun käyttäjä- sekä matkamäärät vaikuttavat kuitenkin kasvavan ja palvelut ovat kehittyneet Suomessa etenkin pääkaupunkiseudulla. Tietoa yhteiskäyttöautojen vaikutuksista ihmisten
liikkumiskäyttäytymiseen on saatavilla vielä melko rajallisesti ja täten myös niiden tulevaisuuden vaikutuksia on vaikea ennustaa. Lisäksi palvelut ovat toistaiseksi vain pienen osan saavutettavissa. Keskeisimpiä kysymyksiä jatkossa yhteiskäyttöautoilun edistämisen osalta onkin pysäköintitilan järjestäminen siten, että palveluiden saavutettavuus paranee ja ihmiset oppivat käyttämään niitä.
Palvelujen vakaan kehittymisen kannalta hyvä ympäristö yhteiskäyttöautoille sijaitsee tavallisesti liikenteellisesti kohdassa, jossa yhteiskäyttöautot on mahdollista yhdistää myös muihin jaetun liikenteen palveluihin kuten joukkoliikenteeseen ja esimerkiksi kaupunkipyöriin. Myös monimuotoinen kaupunkirakenne, joka mahdollistaa palvelujen käytön läpi päivän ja jopa ympäri vuorokauden tukee hyvin yhteiskäyttöautoja. Tavallisesti tällainen alue sijaitsee esimerkiksi tiiviissä kaupunkikeskustassa, jossa tilaa on vähän. Tämän vuoksi yhteiskäyttöautot tulisi jatkossa huomioida myös osana suunnitteluprosessia aina ylemmiltä kaavatasoilta rakennussuunnitteluun asti. Erityisesti yhteiskäyttöautoja voidaan tukea avoimilla pysäköintiratkaisuilla, joista autot ovat helposti saavutettavissa. Esimerkiksi mahdollistamalla yhteiskäyttöautojen pysäköinti kadunvarrella tuodaan ne helposti käyttäjien ulottuville. Myös pysäköintinormien helpotuksilla edistetään yhteiskäyttöautojen sijoittumista tonteille ja lähelle käyttäjiä. Pysäköintinormeihin vaikuttaminen antaa myös osaltaan joustavuutta rakentamiseen.
Kaupungin rooliksi työssä nähtiin mahdollistajana toimiminen. Vaikka alkuvaiheessa palveluilla ei vielä olisikaan kovin isoa käyttäjäryhmää, antavat ne kuitenkin asukkaille mahdollisuuden valita ja kehittää omaa liikkumistaan. Lisäksi ne edistävät osaltaan liikkumisen sosiaalista kestävyyttä. Hyvin järjestettyjen liikenteen palvelujen, joihin myös yhteiskäyttöautot lukeutuisivat, tulisikin pitkällä tähtäimellä edistää kestävää liikkumista. Yhteiskäyttöautojen potentiaali voisi konkretisoitua myös korvaamalla autokuntien kakkosautoja ja toimimalla osana matkaketjuja.