Johtaminen akateemisessa toimintaympäristössä
Kauppinen, Tarja (2010)
Kauppinen, Tarja
Savonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010053111038
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010053111038
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten tutkimuksen johtaminen, asioiden johtaminen ja ihmisten johtaminen painottuvat johtajan työssä ja miten kyseiset johtamisen osa-alueet toteutuvat henkilöstön näkökulmasta Kuopion yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi johtajien ja esimiesten koulutuksessa sekä yliopiston toiminnan kehittämisessä.
Menetelmällisesti tässä tutkimuksessa yhdistyvät laadullinen ja määrällinen tutkimusmenetelmä. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe toteutettiin laadullisesti etnografista tutkimusmenetelmää soveltaen ja tieto kerättiin haastattelemalla kuutta tutkimusjohtajaa, joilla on tutkimusryhmä johdettavanaan. Johtajille esitettiin yksi kysymys ”Millaisia asioita johdat työssäsi?” Haastattelut toteutettiin kevään 2009 aikana. Henkilöstön näkökulma johtamiseen toteutettiin joulukuussa 2009 survey-tyyppisenä sähköisenä kyselytutkimuksena. Vastauksia saatiin 77 kpl. Haastattelun tulokset analysoitiin sisällönanalyysin keinoin ja kyselytutkimuksen tulokset tilastollisesti frekvensseinä.
Viime vuosien muutokset akateemisessa toimintaympäristössä ovat suuresti vaikuttaneet johtamiseen ja henkilöstön asemaan. Akateeminen johtotyö edellyttää tänä päivänä monipuolista osaamista, kun tavoitteena on asiantuntijuuden ja ammattijohtajuuden yhdistäminen. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että johtajilla, esimiehillä on johtamiseen vaadittavia vahvuuksia kuten monipuolinen substanssiasiantuntijuus, yhteistyökyky, verkostoituminen, kokonaisuuksien hahmottaminen, päämäärätietoisuus, esiintymistaito, päätöksentekokyky, looginen ajattelukyky ja jämäkkyys. Tutkimustulosten perusteella kehittämiskohteita olisivat ongelmien ja konfliktien ratkaisu- ja selvittämiskyky, toiminnan avoimuus, erilaisten tunneilmaisujen hyväksyminen, kommunikoinnin ja viestinnän selkeys, selkeiden tavoitteiden asettaminen, hyvinvoinnista huolehtiminen ja yhteinen päätöksenteko.
1.1.2010 Kuopion ja Joensuun yliopisto yhdistyivät ja muodostivat Itä-Suomen yliopiston. Jatkotutkimusaiheista voisi olla tutkimus yhdistymisen vaikutuksista johtamiseen johtajan tai sekä suomalaisen että ulkomaalaisen henkilöstön näkökulmasta.
Menetelmällisesti tässä tutkimuksessa yhdistyvät laadullinen ja määrällinen tutkimusmenetelmä. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe toteutettiin laadullisesti etnografista tutkimusmenetelmää soveltaen ja tieto kerättiin haastattelemalla kuutta tutkimusjohtajaa, joilla on tutkimusryhmä johdettavanaan. Johtajille esitettiin yksi kysymys ”Millaisia asioita johdat työssäsi?” Haastattelut toteutettiin kevään 2009 aikana. Henkilöstön näkökulma johtamiseen toteutettiin joulukuussa 2009 survey-tyyppisenä sähköisenä kyselytutkimuksena. Vastauksia saatiin 77 kpl. Haastattelun tulokset analysoitiin sisällönanalyysin keinoin ja kyselytutkimuksen tulokset tilastollisesti frekvensseinä.
Viime vuosien muutokset akateemisessa toimintaympäristössä ovat suuresti vaikuttaneet johtamiseen ja henkilöstön asemaan. Akateeminen johtotyö edellyttää tänä päivänä monipuolista osaamista, kun tavoitteena on asiantuntijuuden ja ammattijohtajuuden yhdistäminen. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että johtajilla, esimiehillä on johtamiseen vaadittavia vahvuuksia kuten monipuolinen substanssiasiantuntijuus, yhteistyökyky, verkostoituminen, kokonaisuuksien hahmottaminen, päämäärätietoisuus, esiintymistaito, päätöksentekokyky, looginen ajattelukyky ja jämäkkyys. Tutkimustulosten perusteella kehittämiskohteita olisivat ongelmien ja konfliktien ratkaisu- ja selvittämiskyky, toiminnan avoimuus, erilaisten tunneilmaisujen hyväksyminen, kommunikoinnin ja viestinnän selkeys, selkeiden tavoitteiden asettaminen, hyvinvoinnista huolehtiminen ja yhteinen päätöksenteko.
1.1.2010 Kuopion ja Joensuun yliopisto yhdistyivät ja muodostivat Itä-Suomen yliopiston. Jatkotutkimusaiheista voisi olla tutkimus yhdistymisen vaikutuksista johtamiseen johtajan tai sekä suomalaisen että ulkomaalaisen henkilöstön näkökulmasta.